MMM:n virkamies pitää Suomen ilmastotavoitetta epärealistisena – hiilinielua yritetään elvyttää hoitamalla metsiä, mutta se ei riitä

Hakkuiden lisääntyminen on pienentänyt Suomen metsien hiilinielua. Lisäksi niiden toteutustapa on hidastanut metsien kasvua.

”Hakkuiden tutkittua vaikutusta ei voida ohittaa”, ympäristöneuvos Tuomo Kalliokoski ympäristöministeriöstä totesi Ympäristöministeriön Mitä on ilmassa -webinaarissa maanantaina.

Hiilinielun romahtamisesta huolimatta hallitus ei ole aikeissa rajoittaa hakkuita. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan metsänhoidon keinoihin nojaavaa Metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Keinojen käyttöönotosta ja rahoituksesta päättää hallitus.

Neuvotteleva virkamies Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan toimenpidepaketin vaikutuksia muun muassa hakkuukertymään, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilivuotoon eli hakkuupaineen siirtymiseen Suomen ulkopuolelle.

Asiantuntijoiden mukaan paketti ei tule mittakaavaltaan ratkaisemaan isoa haastetta eli metsien palautumista päästölähteestä hiilinieluksi. Maankäyttöön tarvitaan lisää sääntelyä, jos Suomi haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa.

Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on rakennettu oletuksella, että maankäyttösektorin nielu olisi silloin -21 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Vuonna 2023 maankäyttösektori oli kuitenkin 11,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästöjen lähde. Metsämaiden osuus siitä oli 1,12 miljoonaa tonnia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä on arvioinut Ylen uutisessa, että metsänhoidon keinoin on mahdollista lisätä metsien hiilinielua noin 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina vuoteen 2035 mennessä.

Uusien tietojen valossa luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä pitää epätodennäköisenä, että Suomi saavuttaisi hiilineutraalisuustavoitteensa vuonna 2035.

Hän arvelee, että kansallisen tavoitteen aikajänne joudutaan arvioimaan uudelleen. Myös muissa EU-jäsenmaissa hiilinielut surkastuvat, joten EU:nkin voi olla syytä tarkastella ilmastotavoitteitaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on listannut kymmenen hiilensidontaa parantavaa toimenpidettä, jotka eivät ole ristiriidassa vallitsevien metsänhoitosuositusten kanssa.

Salmisen mukaan maankäytön hiilinielujen elvyttämiseksi keskeisiä ohjauskeinoja ovat muun muassa turvepeltojen vettäminen sekä joutoalueiden ja heikkotuottoisten, ohutturpeisten peltojen metsitystuki.

Ympäristöministeriön ilmasto ja kemikaalit -yksikön johtaja Outi Honkatukia mainitsee, että osa hiilinielun vahvistamiseen pyrkivistä ohjauskeinoista tukisi myös valtion taloutta. Sellaisia keinoja olisivat muun muassa maankäytön muutosmaksu ja energiavero biomassalle.

Vapaaehtoisten hiilensidontamarkkinoiden luominen vahvistaisi omalta osaltaan maankäytön hiilinielua.

Fakta on, että kulunut vuosikymmen on maapallon mittaushistorian kuumin. Lämpenemisen aiheuttamat sään sääri-ilmiöt vaurioittavat jo infrastruktuuria ja ekosysteemejä, kuten myös turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ilmastopäästöt ovat meillä laskeneet mukavasti uusiutuvan energian ja ydinvoiman myötä, mutta hiilinielun vahvistaminen odottaa yhä ratkaisua.

Ilmaston lämpeneminen itsessään kiihdyttää maaperän päästöjä, kun turpeen ja kaiken muunkin biomassan hajoaminen kiihtyy lämpötilan noustessa.

Kalliokoski huomauttaa, että tutkimustietojen mukaan puiden latvukset ovat lyhentyneet eli puissa on nykyään vähemmän lehtiä ja neulasia suhteessa rungon kokoon. Tarvitaan jatkotutkimusta, miksi niin on käynyt ja millainen merkitys sillä on metsien kasvulle, hiilinieluille ja luonnolle.