
Suomessa metsät olivat vuonna 2023 päästöjen lähde 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin verran. Yhteensä maankäyttösektorin päästöt olivat 11,8 miljoonaa tonnia. Summaan lasketaan mukaan metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja puutuotteet.
EU:n hiilinielutavoitteen valossa tilanne näyttää kehnolta: vuosien 2021–2025 tavoite jää vajaaksi.
”Luonnonvarakeskus on arvioinut, että tulee 10–40 miljoonaa tonnia vajetta olettaen, että joustot ovat käytössä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkonen.
”Tämä perustuu nykyhetken arvioihin. Niihin tulee vielä päivitystä”, Heikkonen sanoo.
”Jotkut maat näkevät, että kauden 2021–2025 tavoite tulee olemaan saavutettavissa, mutta samoilla mailla voi olla haasteita seuraavan kauden kanssa.”
Kuten Suomessa, myös muissa EU-maissa hiilinielut ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa. Vuonna 2013 Suomen maankäyttösektorin hiilinielu oli 22,4 miljoonaa tonnia, mutta vuonna 2023 se oli päästöjen lähde. Sama trendi on jatkunut vuodesta 2018 saakka.
Vuonna 2013 EU-maiden hiilinielu oli yhteensä 347,6 miljoonaa tonnia. Vuonna 2022 EU-maiden maankäyttösektorin hiilinielu oli enää 236,4 miljoonaa tonnia. Kaikki maat eivät ole vielä julkaisseet vuoden 2023 tuloksia, joten sitä ei ole vielä käytettävissä vertailuun.
EU tavoittelee 310 miljoonan tonnin hiilinielua vuodelle 2030. Tavoite on jaettu kahteen kauteen, 2021–2025 sekä 2026–2030.
”Jotkut maat näkevät, että kauden 2021–2025 tavoite tulee olemaan saavutettavissa, mutta samoilla mailla voi olla haasteita seuraavan kauden kanssa. EU-maissa on hyvin erilaisia haasteita”, Heikkonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomenkin pitää tehdä lisätoimia seuraavaa kautta varten. On kuitenkin epäselvää, miten suuressa mittakaavassa toimet pitää tehdä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
