
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoista selvisi keskiviikkona, että maankäyttöluokista myös metsämaa on muuttunut nielusta päästölähteeksi.
Metsien puusto säilyi nieluna, mutta se ei enää riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.
Miksi maaperän päästöt ovat kasvaneet?
Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen kertoo, että keskilämpötila on noussut, mikä kiihdyttää hajotusta. Silloin maaperästä pääsee ilmaan aiempaa enemmän hiilidioksidia.
Toinen tekijä on maaperään kulkeutuvan syötteen eli lähinnä lehtien ja neulasten määrä.
”Lehti- ja neulaskarikkeen määrä näyttää vähentyneen”, Tuomainen toteaa.
Lehvästöbiomassaa on siis aiempaa vähemmän, mikä Tuomaisen mukaan voi johtua siitä, että pienpuuston määrä on vähentynyt taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon seurauksena.
”Hakkuissa on poistunut erityisesti rinnankorkeusläpimitaltaan 10–20-senttistä puustoa.”
Toisaalta maaperän päästöjen kasvua voi selittää myös kertoimien muutos.
Puuston maanpäälliset osat on suhteellisen helppoa mitata, mutta maanalaiset osat ja maaperätiedot mallinnetaan.
Puuston tilavuus muutetaan biomassaksi kertoimien avulla.
”Kertoimia on nyt muutettu, koska valtakunnan metsien inventoinnista on saatu uusi viiden vuoden data käyttöön”, Tuomainen kertoo.
”Paras arvio tällä hetkellä on, että metsät ovat kokonaisuutena päästölähde.” Tarja Tuomainen
Kuinka luotettavia mallinnukset sitten ovat?
”Virheet ovat suhteellisen suuria”, Tuomainen myöntää.
”Paras arvio tällä hetkellä on, että metsät ovat kokonaisuutena päästölähde.”
Tuomainen kertoo, että Suomessa käytetyt laskentamenetelmät ovat EU:ssa hyväksyttyjä menetelmiä, jotka tarkastetaan joka vuosi.
Ruotsissa maaperäinventaario tehdään maanäytteitä keräämällä. Tuomaisen mukaan sielläkin on suunnitelmissa siirtyä mallinnukseen, koska mittaus on työlästä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
