Viljelysmaan päästöt ovat kasvaneet hiljalleen 1990-luvulta alkaen. Kuva: Sanne Katainen
Maankäyttösektorin päästöt kasvoivat vuonna 2022 – metsien hiilinielu pieneni taas
Maankäyttösektori pysyy päästöjen lähteenä myös vuonna 2022. Metsien hiilinielu pieneni hieman edellisestä vuodesta.
Lisääntyneet hakkuut selittävät hiilinielun pienenemistä. Kuva: Petteri KivimäkiKasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori pysyi päästölähteenä vuonna 2022, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessa. Metsät olivat pienempi nettonielu kuin aiemmissa inventaarioissa.
Maankäyttösektorin päästöt olivat 4,5 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästö on miljoona tonnia toissa vuotista suurempi. Vuonna 2020 maankäyttösektori oli vielä 5,4 miljoonan tonnin hiilinielu.
”1990-luvulla ja 2000-luvun alussa nielu oli iso. Nyt viimeisen 10 vuoden aikana nielu on pikkuhiljaa hävinnyt ja parin viimeisen vuoden aikana ollaan siinä tilanteessa, että maankäyttösektori on päästön puolella”, sanoo Luken tutkimuspäällikkö Juha Mikola.
”Suurin syy siihen, että ollaan nyt päästön puolella ja nielu on pienentynyt, on hakkuutasojen nousu.” Juha Mikola
Metsämaan nielu oli 4,75 miljoonaa tonnia eli hieman pienempi kuin vuonna 2021, jolloin nielu oli 4,98 miljoonaa tonnia. Metsämaan hiilinielua pienensivät kivennäismaametsien pienentynyt maaperänielu ja ojitettujen turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt.
Turvemaametsien kasvaneet päästöt johtuvat ilmaston lämpenemisestä, joka kiihdyttää turpeen hajoamista.
Puutuotteiden nielu pieneni hieman vuodesta 2021 ollen 3,3 miljoonaa tonnia.
Maankäyttösektori oli 1990- ja 2000-luvuilla merkittävä hiilinielu, noin 25 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta on viime vuosina kääntynyt päästöjen lähteeksi.
”Suurin syy siihen, että ollaan nyt päästön puolella ja nielu on pienentynyt, on hakkuutasojen nousu. Se on ainoa iso tekijä, johon voisimme vaikuttaa”, Mikola sanoo.
Hakkuukertymä vuosina 2021–2022 oli 44 prosenttia suurempi kuin keskimääräinen hakkuukertymä 1990-luvulla ja 28 prosenttia suurempi kuin vuosina 2000–2009.
”Taustalla on myös se, että turvemetsistä maaperäpäästöt lisääntyy, koska ilmasto lämpenee, mutta siihen on käytännössä mahdoton vaikuttaa.”
Puuston biomassalaskentaa päivitettiin vuonna 2021. Uusi menetelmä tuottaa entistä luotettavampaa tietoa puuston kasvusta.
Mikolan mukaan laskentatavan muutoksella on vaikutusta inventaarion lopputulokseen. Muutos tulee kuitenkin koko aikasarjaan eikä vain tähän ja viime vuoteen.
”Valtakunnan metsien inventoinnissa laskennassa siirryttiin vaihtuvista koealoista pysyviin koealoihin, niin biomassalaskenta piti sopeuttaa. Sen vuoksi viimeisen kahden inventaarion aikana nielutuloksissa on ollut tasomuutoksia. Tällä kertaa tuli tasomuutos sillä tavalla, että nielut pieneni. Edellisessä inventaariossa, kun menetelmää kehitettiin, nielut jonkin verran kasvoi”, Mikola sanoo.
Viljelysmaan päästöjen kasvu johtui pääasiassa turvepeltojen pinta-alan kasvusta.
Myös viljelysmaan päästöt ovat lähteneet kasvuun 1990-luvulta lähtien.
Viljelysmaan päästöt kasvoivat 8,8 miljoonaan tonniin. Vuonna 2021 päästöt olivat 8,3 miljoonaa tonnia. Kasvu johtui pääasiassa turvepeltojen pinta-alan kasvusta. Samalla kivennäismaapeltojen pinta-ala väheni vuodesta 2020.
Maataloussektorin kokonaispäästöt olivat 6,23 miljoonaa tonnia, mikä on hyvin lähellä viime vuosien lukemia. Kotieläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt laskivat molemmat 0,05 miljoonaa tonnia vuosien 2020 ja 2021 keskiarvosta, mutta maaperän päästö kasvoi 0,08 miljoonaa tonnia.
Juttua päivitetty 14.12.2023 kello 10.54. Lisätty Juha Mikolan kommentit.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
