Puheet hakkuiden aiheuttamista miljardilaskuista ovat arvailuja, sanoo professori

Suomessa on viime vuodet käyty kiivasta keskustelua hakkuiden määrästä. Yksi painava argumentti hakkuiden vähentämisen puolesta on ollut EU:n ilmastopolitiikka, jonka osana Suomi pyrkii pitämään yllä tietyn kokoista hiilinielua. Metsät ovat sen ylivoimaisesti tärkein osa.

Parhaillaan on menossa vuodet 2021–2025 kattava seurantakausi. Tämän kauden alkuvuodet ovat olleet mittavien hakkuiden sävyttämiä. Sen vuoksi Suomen aiemmin hyväksymiin hiilinielutavoitteisiin yltäminen on osoittautumassa vaikeaksi, vaikka metsät ovat yhä vahva hiilinielu.

Tämä ”vaje” on saanut aikaan spekulaatioita siitä, miten Suomelle käy, jos ja kun tavoitteisiin ei päästä. Esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on puhunut Suomelle koituvasta miljardien eurojen laskusta.

Suomen metsiä koskeva laskenta tehdään Luonnonvarakeskuksessa. Tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta kertoo, että vaje on pienentynyt, mutta näillä näkymin ei riittävästi. ”Jos hakkuut ja metsien kasvu pysyvät samalla tasolla kuin tähän asti, niin vertailutasoon ei päästä.”

Laskenta muuttui Suomen kannalta hiljattain selvästi aiempaa edullisemmaksi, sillä laskentatapaan tehtiin tekninen korjaus. Taustalla oli kasvihuonekaasujen inventaarion laskennan aiempi muutos, jossa ojitettujen soiden päästöt lasketaan päivitetyllä ja julkaistulla menetelmällä. ”Nyt tehtiin tekninen korjaus, jotta laskenta on tehty samanlaisilla menetelmillä sekä kasvihuonekaasu-inventaariossa että vertailutasolaskennassa.”

Teknisiä korjauksia tehdään, kun tutkimusmenetelmät kehittyvät. Niitä voi tulla myös lisää.

Suomen metsien vertailutaso eli hiilinielu, johon vuosittain pitäisi päästä, oli aiemmin noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun puutuotteet laskettiin mukaan. Nyt teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on noin -21 miljoonaa tonnia.

Ennakkotietojen mukaan viime vuoden (2022) metsien hiilinielu tulee olemaan noin -14 miljoonaa tonnia. Vajetta jää siis yhä noin seitsemän miljoonaa tonnia.

Määrä ei ole pieni, Lehtonen muistuttaa. Luke on selvittänyt, että esimerkiksi avohakkuiden kielto kaikissa kuusivaltaisissa suometsissä toisi yhden miljoonan tonnin verran lisää hiilinielua.

Edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti joutoalueiden metsitystuen, jolla tavoiteltiin metsien kasvun lisäystä. Nykyinen hallitus ei jatka metsitystukea – jo aloitetut hankkeet toki hoidetaan loppuun. Kuva: Timo Heikkala

Nykyisen hallituksen suunnitelmissa ei ole hiilinielujen vahvistamista. Esimerkiksi edellisen hallituksen päättämä metsitystuki lopetetaan.

Ehkä ajatuksena on neuvotella EU-komission kanssa poliittinen sopu, jolla vaje kuitataan, Lehtonen pohtii.

MT:n tietojen mukaan Suomi on jo aloittanut keskustelut komission kanssa tästä aiheesta.

Toki nykyinen laskusuhdanne saattaa painaa hakkuumääriä merkittävästi alas, jolloin hiilinielu kääntyisi nousuun.

Kokonaan eri asia on, millaiset seuraukset mahdollisesta vajeesta koituu. Sitä ei Lehtosen mukaan tiedä vielä kukaan. Puheet miljardilaskuista ovat arvailuja.

”Miljardeista on paha puhua. Pitäisi ensinnäkin löytyä toinen jäsenmaa, jolla olisi jotain myytävää.” Lukuisilla on EU-mailla on vaikeuksia tavoitteisiin pääsyssä.

”Päästöoikeuksien hinta on määritelty energiasektorilla. Onko se samanarvoinen tällaisessa tapauksessa?”

Ja kaikki on lopultakin poliitikkojen käsissä. Tavoitteita on asetettu, mutta pelisääntöjä justeerataan matkan varrella.