Hallitus myöntää: Suomi ei tule saavuttamaan kaudelle 2021–2025 asetettuja hiilinielutavoitteita

Metsäpolitiikassa alkoi uusi aikakausi, kun uudet ministerit Sari Essayah (kd., maa- ja metsätalousministeri) ja Kai Mykkänen (kok., ilmasto- ja ympäristöministeri) aloittivat työssään. Useita uudistuksia kirjattiin jo tulevia vuosia ohjaavaan hallitusohjelmaan.

Politiikan linjasta näkyy asennemuutos – esimerkiksi EU-politiikassa. "EU-velvoitteisiin vastaamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia, jotka ovat taloudellisesti järkeviä eivätkä heikennä kotimaisen metsäalan toimintaedellytyksiä", hallitusohjelmassa todetaan. "Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta."

Uusi hallitus peruu edeltäjänsä päättämiä ilmastotoimia, ja tässä rytäkässä joutoalueiden metsitystuki lopetetaan. Tuki jäi lyhytaikaiseksi: se aloitettiin vuonna 2021. Jo sovituista hoitopalkkioista pidetään kiinni vuoteen 2033 saakka. Muista ilmastotoimista esimerkiksi kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan.

Silti hallitusohjelmassa luvataan jatkaa hiilinieluja vahvistavia toimia; näihin Suomea velvoittavat EU-sitoumukset. "Toimista huolimatta Suomi ei tule saavuttamaan kaudelle 2021–2025 asetettuja hiilinielutavoitteita, johtuen erityisesti metsien kasvun hidastumisesta, laskentamenetelmien muutoksista ja Venäjän puuntuonnin loppumisesta", tekstissä myönnetään. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomen velvoitteet ovat oikeassa suhteessa muihin EU-maihin.

Vajaakäytölle jääneitä kemeratukia leikataan ja vapaaehtoinen suojelu jatkuu. Metsätalouden sukupolvenvaihdoksiin on luvassa pitkään toivottu uudistus, kun metsävähennys nousee 60 prosentista ja 75 prosenttiin. Maanomistajien kannalta erittäin epäoikeudenmukaiseksi koettu lunastuslaki aiotaan uudistaa. Sama aikomus oli edellisellä hallituksella, mutta työ jäi kesken.

Hallitusohjelmassa linjataan myös, että peltojen ja metsien merkittävää maankäyttöä aurinkovoiman tuotantoon tulisi välttää.