Puuston kasvun heikkeneminen käänsi maankäyttösektorin hiilinielusta päästölähteeksi

Metsien heikentynyt kasvu kääntää maankäyttöä kuvaavan LULUCF-sektorin päästölähteeksi, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke).

Luken viime vuoden ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori (LULUCF) on muuttunut nielusta päästölähteeksi. Muutos johtuu ennen kaikkea puuston kasvun alenemisesta. Muutokseen vaikuttavat myös lisääntyneet hakkuut.

Ennakkotietojen mukaan LULUCF-sektori oli kokonaisuutena 2,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde viime vuonna.

Metsät olivat edelleen 6,7 miljoonan tonnin nettonielu, mutta muiden maankäyttöluokkien päästöt olivat sitä suuremmat.

”Vaikka metsät ovat edelleen hiilinielu, puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista kuitenkin seuraa, että nielu on pienentynyt”, vahvistaa erikoistutkija Tarja Tuomainen Luonnonvarakeskuksesta

Puuston kokonaispoistuma oli viime vuoden tilastotietojen mukaan 90,9 miljoonaa kuutiometriä eli yhdeksän prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan puuston kasvu on alentunut 12. ja 13. inventointien välillä noin 107,8 miljoonasta kuutiometristä 103,2 miljoonaan kuutiometriin.

Metsien lisäksi hiiltä sitoutuu puutuotteisiin. Niiden nielu kasvoi 3,1 miljoonaan tonniin, koska sekä sahatavaraa, sellua, kartonkia että vaneria tuotettiin aiempaa enemmän.

Päästöpuolella viljelysmaan 8,3 miljoonan tonnin päästöt kasvoivat kolme prosenttia edellisvuodesta. Ruohikkomaille, rakennetulle maalle ja kosteikoille tähän pikaennakkotulokseen laskettiin vuodelle 2020 raportoidut 3,7 miljoonan tonnin päästöt.

Maataloussektorin viimevuotisen päästöt olivat ennakkotiedon mukaan 6,4 miljoonaa tonnia. Maaperäpäästöt jäivät edellisvuotta pienemmiksi, koska huono sato vähensi peltoon jääneistä kasvintähteistä muodostuvia dityppioksidipäästöjä.