• MTK:n Tiirola: Professorien puheet miljardien eurojen hiilinielulaskusta Suomelle ovat populismia

    Luonnonvarakeskus tipautti professorien puheilta pohjan pois julkaisemalla lokakuun alussa tiedotteen metsien hiilinielujen vertailutason teknisestä korjauksesta.
    Mikko Tiirolan mielestä on ihmeellistä, etteivät Luken metsien hiilinielulaskennan korjaukset ylittäneet laajemmin uutiskynnystä.
    Mikko Tiirolan mielestä on ihmeellistä, etteivät Luken metsien hiilinielulaskennan korjaukset ylittäneet laajemmin uutiskynnystä. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsäpolitiikka
    23.10.202311:27
    Lukijalta
    Mikko Tiirola

    Eduskuntavaalien alla Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä puhuivat toistuvasti valtakunnan päämedioissa Suomelle tulevista jopa 7 miljardin euron laskuista, ellei metsänielua vahvisteta hakkuita rajoittamalla.

    Luonnonvarakeskus tipautti näiltä puheilta pohjan pois julkaisemalla lokakuun alussa tiedotteen metsien hiilinielujen vertailutason teknisestä korjauksesta. Tiedotteeseen sisältyi merkittävä uutinen, jota ei kuitenkaan ole uutisoitu valtakunnan päämedioissa Maaseudun Tulevaisuutta (9.10.) lukuun ottamatta.

    Tekninen korjaus metsien hiilinielun vertailutasoon liittyy EU:n maankäyttösektorin (LULUCF) ilmastotavoitteiden laskentaan, jolla metsänielua verrataan asetuksessa kullekin EU jäsenmaalle määritettyihin velvoitteisiin. Viime joulun alla Luonnonvarakeskus otti jo tapahtuneen ilmaston lämpenemisen aikaansaamat ojitettujen turvemaiden maaperän kasvavat hiilipäästöt metsänielujen laskelmiin mukaan ilman, että silloin tehtiin tarvittavia teknisiä korjauksia vertailutasoihin.

    Nyt ne on tehty. Uusi metsänielun vertailutaso (14,84 milj.ekv.CO2ton) on tehdyllä korjauksella lähes 9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia alhaisempi kuin aikaisempi (23,49 milj.ekv.CO2ton). Tämä on maallikolle vaikea ymmärtää, mutta hakkumääriksi muuttaminen helpottaa asian havainnollistamista. Tekninen korjaus vertailutasolaskelmissa tarkoittaa suunnilleen samankokoista hakkumäärää, sillä yksi kiintokuutiometri puuta sitoo lähes tonnin hiilidioksidia.

    Vahvasti velkaantuvalla kansakunnalla ei ole varaa tehdä populistista ilmastopolitiikkaa metsänieluilla. Kun otetaan huomioon, että viime vuonna metsäteollisuus oli koko vuosituhannen kovimmalla suhdannehuipulla ja verrataan tilannetta nykyiseen taantumaan, voidaan olettaa, että tänä vuonna metsien hiilinielu saattaa hyvin olla jo EU velvoitteiden tasolla. Metsänielupaniikille ei ole perusteita. Hyvään ja kasvua lisäävään metsänhoitoon kannustaminen riittää.

    Yleisradion television pääuutislähetyksessä (11.10.) oli pitkähkö uutisjuttu metsien hiilinieluista, jossa ei sanallakaan mainittu Luonnonvarakeskuksen tekemistä merkittävistä metsänielulaskennan muutoksista. Pohdittavaksi jäi jälleen, että onko metsien hiilinielulaskenta toimittajille liian vaikea ymmärtää? Toivottavasti kyse ei ole uutisten tietoisesta valikoinnista.

    Mikko Tiirola

    Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y

    Lisää aiheesta
    • Metsien hiilinielua voidaan kasvattaa hyvällä metsänhoidolla, lannoituksilla ja jalostetulla siemen- ja taimimateriaalilla.

      Metsäpolitiikka | Laskentatavan muutos rauhoittaa metsien hiilinielupaniikkia – MTK:n Tiirola: ”Kyseessä on merkittävä muutos”

    • Vertailutason päivitys ei vaikuta Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen, sillä se ei muuta kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitua arviota metsien nettonielun koosta.

      Ilmastonmuutos | Metsän hiilinielujen vertailu helpottuu: Luke päivitti laskentamenetelmiä

    • Mittausdata osoittaa, että Tähtelän koemetsä päästää hiiltä enemmän kuin nielee, Jyri Heilimo kertoo.

      Ilmastonmuutos | Hidas yhteyttäminen voi tehdä metsästä päästölähteen

      Tilaajalle
    • Metsähallitus teki pari vuotta sitten ensiharvennuksia Pohjois-Sallassa sijaitsevan Tuntsan erämaan entisellä paloalueella, jonne on 60 vuoden aikana kasvanut uusi metsä.

      Metsäpolitiikka | Markku Ollikaisen näkemykset A-studiossa kummeksuttavat: nieluja ostettava jopa neljällä miljardilla tai stoppi Metsähallituksen hakkuille

    • Hiilinielu kasvoi hakkuiden vähentymisen seurauksena.

      Metsänhoito | Metsien hiilinielu kasvoi: Maankäyttösektori ei ole enää päästöjen lähde

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin