Vapaaehtoisten ilmastotoimien sääntely kasvaa tulevaisuudessa – EU määrää, millaisia väitteitä vaikkapa hiilineutraaliudesta saa tehdä
Useat EU:n sääntelemät asetukset määrittävät, millaisia ilmastolupauksia yritykset saavat tehdä. Tarkoitus on vähentää viherpesua.
Jos raportointivaikutukset lisäävät yritysten aktiivisia toimenpiteitä, joilla negatiivisia ilmastovaikutuksia hillitään ja positiivisia luodaan, vaikutukset ympäirstölle ja yhteiskunnallekin ovat hyviä. Kuva: Pentti VänskäSääntelyn määrä vapaaehtoisissa ilmastotoimissa kasvaa lähitulevaisuudessa, selviää konsulttiyhtiö Gaian ja Pellervon taloututkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta. Lisäsääntely tuo ilmastotoimien toteuttamiseen paljon hyvää, mutta myös epäselvyyksiä.
Ympäristöviestinnän ja -markkinoinnin läpinäkyvyys tulee kasvamaan ja tuotteiden ympäristövaikutusten vertailu on aiempaa helpompaa. Jos raportointivaikutukset lisäävät yritysten aktiivisia toimenpiteitä, joilla negatiivisia ilmastovaikutuksia hillitään ja positiivisia luodaan, vaikutukset ympäirstölle ja yhteiskunnallekin ovat hyviä.
”Sääntelyn tarkoitus on poistaa potentiaalista viherpesua”, sanoi Jenni Laininen Gaiasta PTT:n webinaarissa.
”Vielä on epäselvää, miten pakottava sääntely ja vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat tulevat vaikuttamaan keskenään. Yritykset voivat käyttää vain yksiköitä, jotka täyttävät vapaaehtoisten ilmastotoimien sääntelyn ehdot.”
Lainisen mukaan ilmastoyksiköiden käyttö voi hankaloitua, jos niitä ei saa enää käyttää ilmastoväittämien perusteena. Käytännössä se voi tarkoittaa, että yritykset eivät saa käyttää ilmastoyksiköitä esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen.
Lisäksi termeissä on omat haasteensa. EU:n ehdotusten sanasto ei vastaa suomen kansallisessa oppaassa määriteltyjä termejä, joten tulkinnan kanssa voi tulla ongelmia.
”Hiilineutraali-väitettä ei jatkossa saa esittää lainkaan, mikäli se ei perustu EU:n ympäristömerkkiin.” Jenni Laininen
Tulevaisuutta koskevien ilmastoväittämien pitää perustua todennettavissa oleviin tavoitteisiin ja seurantajärjestelmään. Laitisen mukaan se pätee esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa yritys lupaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
”Hiilineutraali-väitettä ei jatkossa saa esittää lainkaan, mikäli se ei perustu EU:n ympäristömerkkiin”, Laininen sanoi.
Ympäristöväitteiden osalta pitää tarkentaa, koskeeko väite koko tuotetta vai osaa siitä, ja miten tuote vertautuu muihin saman alan tuotteisiin.
Yllä mainitut velvoitteet perustuvat Euroopan komission ehdotuksiin direktiivistä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä ja vihreiden väittämien perustelusta annetusta direktiivistä.
Merkittäviä EU-tason lainsäädäntöehdotuksia ovat hiilenpoistojen sertifiointikehikko sekä maataloudelle kaavailtu mahdollinen päästökauppajärjestelmä.
EU säätelee ilmastotoimia useilla muillakin asetuksilla ja direktiiveillä. Niitä ovat esimerkiksi kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, kestävyystietojen raportointi, yritysvastuudirektiivi sekä mahdollisesti myös luonnon ennallistaminen ja ekosuunnittelu.
Kansallisiin kasvihuonekaasupäästöjä koskeviin tavoitteisiin vaikuttavat maankäyttösektorin hiilinieluasetus (lulucf), päästökauppadirektiivin muutos sekä taakanjakoasetuksen muutos.
Lulucf määrittelee, miten suuri hiilinielu Suomella pitää olla vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppadirektiivi muun muassa määrää, että EU-alueelle tuotavista korkeapäästöisistä tuotteista pitää maksaa hiilitullimaksu.
Lisäksi merkittäviä EU-tason lainsäädäntöehdotuksia ovat hiilenpoistojen sertifiointikehikko sekä maataloudelle kaavailtu mahdollinen päästökauppajärjestelmä.
”Tekninen hiilenpoisto ei kuulu minkään velvoittavan tavoitteen piiriin. Siinä on 300–500 miljoonan tonnin hiilenpoistopotentiaali vuoteen 2050 mennessä”, arvioi Anna Laine Gaiasta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
