• Ympäristöministeri Multala luottaa Suomen hiilinielulaskentaan – joutui jo korjailemaan lausuntoaan hakkuista

    Tuore ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ei uskalla ottaa kantaa sopiviin hakkuumääriin. Sen sijaan hän uskoo, että metsänhoidolla saadaan vahvistettua hiilinielua.
    Tilaajalle
    Sari Multala (kok.) aloitti ympäristö- ja ilmastoministerinä vuoden alussa.
    Sari Multala (kok.) aloitti ympäristö- ja ilmastoministerinä vuoden alussa. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Uutiset|Ympäristö
    6.2.202516:30
    Katja Lamminen

    Metsien hiilinielut ovat puhuttanet viime aikoina, kun kävi ilmi, että Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomessa metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. Sen sijaan Ruotsissa erilainen laskentatapa luokittelee metsät yhä hiilinieluksi.

    Tammikuun lopussa aloittanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) luottaa suomalaiseen laskentatapaan ja siihen, että pitkään perinteeseen nojaava metsäntutkimuksemme on maailman huippua.

    ”Luonnonvarakeskuksessa on parhaalla tietämyksellä ja tutkimuksella työskenteleviä ihmisiä. Sitä ei kannata mielestäni kyseenalaistaa.”

    Multala huomauttaa, että Ruotsissakin maankäytön hiilinielu on pienentynyt, joten suunta on sama kuin meillä ja monissa muissa EU-maista. Jäsenvaltiona olemme sitoutuneet vahvistamaan hiilinielujamme ja karsimaan päästöjämme.

    Multala uskoo, että hiilinielujen laskenta tarkentuu meillä ja maailmalla sitä mukaa, kun tietoa ja kokemusta kertyy. Siihen suuntaan ohjaa myös EU, jolloin erot maiden välillä kaventuvat.

    ”Pidän todella tärkeänä, että me Euroopassa jatkamme päästöjen vähentämistä”

    Sari Multala

    Tuore ympäristöministeri sanoi tammikuun lopussa ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, ettei hakkuiden lopettaminen Suomessa pelasta maailman ilmastoa. Myöhemmin hän korjasi lausuntoaan X-viestipalvelussa.

    ”Olen enemmän huolissani siitä, mitä tapahtuu maailmalla. Vastikään maailman toiseksi suurin päästäjä (Yhdysvallat) on ilmoittanut irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Silti pidän todella tärkeänä, että me Euroopassa jatkamme päästöjen vähentämistä”, Multala selventää.

    Ministeri uskoo, että hiilijalanjäljen pienentämisestä syntyy positiivinen eli luontoa ja ilmastoa parantava hiilikädenjälki. Siihen perustuu myös tulevaisuuden talouskasvu.

    Sopivaan hakkuumäärään Suomessa Multala ei halua ottaa kantaa.

    ”Vuosittaisiin hakkumääriin suoraan kantaa ottaminen poliitikkona on äärimmäisen hankalaa, koska ne eivät ole meidän käsissämme pelkästään.”

    Ensisijaisesti Multala luottaa siihen, että metsänhoidon keinovalikoimasta löytyy konstit hiilinielun kasvattamiseen. Sellaisia voisivat olla kiertoaikojen pidentäminen, lannoitus ja paikoin jatkuva kasvatus.

    Pystyyn pitäisi saada kiireesti myös vapaaehtoinen luontoarvo- ja hiilensidontakauppa.

    Lisää aiheesta
    • Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hakkuiden laskemista reippaasti.

      Ilmastonmuutos | Metsien hiilinielut hupenivat ja syytökset kohdistuvat yhteen alaan: ”Nyt on metsäteollisuuden vastuunkannon aika”

    • Sari Multala siirtyy tehtävään tiede- ja kulttuuriministerin paikalta. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.

      Politiikka | Ympäristöministeriksi valittu Multala: ”Ilmastolle hyvät ratkaisut saattavat joskus vaatia metsän kaatamista”

    • Metsien todelliset hiilinielut ovat yhä arvoitus lähes kaikille maille.

      Metsä | Luken rauhaa on häiritty ‒ ja se on lopulta hyvä asia meille kaikille

    • Lämpötilan muutos on yksi tärkeimpiä tekijöitä, jonka uskotaan selittävän erilaisia tuloksia Ruotsin ja Suomen metsien hiilinieluista.

      Ympäristö | Tämä selittää Ruotsin ja Suomen metsien hiilinielun eroa

      Tilaajalle
    • Ministeri Mykkänen pitää yritysten tarjoamaa rahoitusta ennallistamiseen välttämättömänä, mutta valtion rahoitusta sillä ei ole tarkoitus syrjäyttää.

      Ympäristö | Ympäristöministeri kelpuuttaa yritysten rahat hiilensidontaan – maatalouden kilpailukyvystä yritetään pitää huolta, vaikka polttoaineiden päästökauppa lisää kustannuksia

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä