EU ryhtyy nyt edelliskertaa viisaampana ilmastolakien valmisteluun

Heinäkuun helteillä postiluukusta kolahti kaksi tärkeää ilmastodokumenttia: komission ehdotus EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi sekä luonnos kansalliseksi energia- ja ilmastostrategiaksi.

Komissio haluaa varmistaa EU:n pysymisen oikealla polulla kohti 2050 ilmastoneutraaliutta ja ehdottaa, että kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vähentyä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Kylkiäisenä on pitkä toimenpidelista tulevan, yksityiskohtaisemman ilmasto- ja energiasäätelyn valmisteluun.

Yksi keskustelua herättävä kokonaisuus tulee olemaan maankäyttösektorin eli Lulucf:n rooli ilmastopolitiikassa. Toimenpidelista sisältää muun muassa tarpeen ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnon nieluja pitkällä aikavälillä. Komissio nostaa syystäkin esiin viime vuosina konkretisoituneet maankäyttösektorin suuret epävarmuudet, jotka liittyvät erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Suomessa ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt turvemaiden metsien hiilidioksidipäästöjä. Saksassa kirjanpainajat ovat tuhonneet isoja alueita kuivuudesta kärsineitä kuusimetsiä, ja Etelä-Euroopassa metsäpalot ovat hävittäneet metsiä tuhkana tuuleen. Listaa voisi jatkaa.

Myös kansallinen energia- ja ilmastostrategia nostaa esiin nieluja koskevat epävarmuudet ja korostaa tarvetta kehittää maankäyttösektorin nielujen ja päästöjen mittaamista. Hallituksen myöntämä kahdeksan miljoonaa euroa hiilinielujen ja -varastojen laskennan kehittämiseen on tervetullut. Toivottavasti parempi tietämys mahdollistaa tehokkaan vaikuttamisen EU:n jatkoaskeliin nielutavoitteissa.

Mittaamisen kehittämisessä ei pidä kuitenkaan rynnätä ojasta allikkoon. Kokonaisuuden tulisi voida yhdistää riittävältä määrältä mittauspisteitä ja maastokoealoja saatu tieto, mallinnus sekä satelliittidata. Kaikkiin näihin sisältyy edelleen suuria epävarmuuksia erityisesti maaperän hiilen osalta, mikä on viimein otettava tosissaan.

Menetelmien kehittäminen ei vähennä tarvetta parantaa metsien kasvua ja niiden sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon. Metsäteollisuuden Lukella teettämä selvitys metsien puuston kasvun ja hiilinielujen vahvistamisesta osoittaa selvästi, että metsien aktiivinen ja oikea-aikainen hoito läpi koko kiertoajan on tärkeää. Samalla turvataan puuraaka-aineen saatavuus biotalouden tarpeisiin. Biotaloushan on sekin ansaitusti komission agendalla.

Energia- ja ilmastostrategiaa voi kommentoida elokuun aikana. EU:n ilmastopolitiikkaan vaikuttaminen on pidemmässä juoksussa, kun komissio alkaa valmistella yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Suomi on korostanut, että maankäyttösektorin hiilinieluille ei saa osoittaa suhteettoman isoa roolia EU:n ilmastopolitiikassa. Uskon, ettei nyt käy kuin viime kierroksella. Hiilinielujen epävarmuuksista kyllä puhuttiin, mutta jäsenvaltioiden nielutavoitteet kirjattiin silti desimaalin tarkkuudella, vaikka tietopohja ei ollut oikealla hehtaarilla. Nyt olemme viisaampia.

Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.