EU:n on kiristettävä ilmastotoimien tahtia – näin asiantuntijat kommentoivat uusia tavoitteita

Ehdotus vuoden 2040 ilmastotavoitteista ei ole lopullinen, vaan lainsäädäntö menee kesäkuussa valittavalle uudelle komissiolle, kertoi Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila seminaarissa torstaina.

”Me tiedämme, mihin meidän pitää mennä, mutta on myös jossain määrin selvää, että tahdin pitää kiristyä”, Ulvila sanoi.

Komission ehdotus tähtää vähintään 90 prosentin päästövähennystasoon vuoteen 1990 verrattuna. Nykyisten ilmastotoimien on arvioitu johtavan noin 88 prosentin päästövähennykseen vuonna 2040.

Komissio antoi ehdotuksen ilmastotavoitteista kolmisen viikkoa sitten.

”Miksi nyt? Olemme juuri eläneet maailmanhistorian kuumimman vuoden läpi ja näemme yhä rajumpia sään ääri-ilmiöitä”, selitti komission ilmasto-osaston apulaispääjohtaja Yvon Slingenberg.

”EU on sitoutunut noudattamaan ilmastolain tavoitetta ilmastoneutraaliudesta. Tarvitaan keskivaikea ilmastotavoite vuosien 2030 ja 2050 väliin.”

Slingenbergin mukaan kaikkien sektorien on osallistuttava päästövähennystavoitteisiin. Kun muut sektorit vähentävät päästöjään, Slingenberg arvioi maatalouden olevan suurin päästöjen lähde vuonna 2030.

”Jatkossa maataloudella tulee olemaan suurempi rooli päästöjen vähentämisessä”, Slingenberg sanoi. Hän kuitenkin huomautti, että viljelijät eivät saa joutua epäsuhtaiseen vastuuseen päästöjen vähentämisestä eikä komission tavoite ei ole ollut aiheuttaa liian kovaa rasitusta viljelijöille.

Uusiutuvan energian investoinnit eivät saisi johtaa siihen, että niiden tieltä hakataan runsaasti metsää, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä. Kuva: Johannes Tervo

Vuonna 2040 päästövähennystavoite kasvaa 400 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Vuoden 2030 tavoite on 310 miljoonaa tonnia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nettonielujen kasvattamista, päästöjen kiristämistä ja teknisten nielujen edistämistä, sanoi Ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja Jyri Seppälä.

Esimerkiksi fossiilivapaan energian tuottaminen ei kuitenkaan Seppälän mukaan saisi johtaa tilanteeseen, jossa metsää hakataan uusien voimaloiden alta.

”Luvituksessa pitää ottaa huomioon, että ei tuhottaisi metsiä. Investoinnit pitäisi ohjata uusille alueille, joissa tulisi mahdollisimman vähän maankäytön hävityksiä”, Seppälä sanoi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää totesi paneelikeskustelussa, että EU-maiden on saavutettava vuosien 2025 ja 2030 ilmastotavoitteet, koska muuten jäämme jälkeen vuosien 2040 ja 2050 tavoitteista.

”Maankäyttösektorilla ei ole tehty niitä toimia, jotka olisivat suunnanneet meidät oikealle tielle”, hän sanoi.

Mäkipään mukaan tavoitteiden saavuttaminen riippuu turvemaille suunniteltujen toimien toteuttamisesta, sillä 30 prosenttia päästövähennys- ja nielunlisäämismahdollisuuksista on turvemailla.

Myös maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm näkee, että vuoden 2030 tavoite on haastava saavuttaa. Granholm arvioi, että myös muissa jäsenmaissa alkaa nyt paljastua, että tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyisellä hakkuutasolla metsästä myös saadaan runsaasti tuloja.

”Kolmen miljardin kantorahat ja 12 miljardin euron vientitulot, mutta sitten se tarkoittaa, että nettonielu on pienemmällä tasolla.”

Suomi on puupohjaisen teknologian, kuten nanoselluloosan, ykkösmaa, arvioi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi on tyytyväinen, että biotalous tuli mukaan komission vuoden 2040 ilmastotavoitteisiin, sillä Suomi on maailman ykkönen esimerkiksi ligniinin ja nanoselluloosan teknologioissa. Nyt tärkeää on vähentää puuta tuottavan teollisuuden päästöjä.

Niemen mukaan Suomella on petrattavaa esimerkiksi puurakentamisen osuudessa, sillä valtaosa rakennuksista rakennetaan edelleen uusiutumattomista raaka-aineista.

Myös Mäkipää toivoo muutosta metsäteollisuuden hyödyntämiseen.

”Näemme julkisuudessa liian vähän keskustelua siitä, mitä pitäisi muuttua, että suomalainen metsäteollisuus tuottaisi enemmän korkean jalostusasteen tuotteita.”