
Maa- ja metsätaloudelle lupaillaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun EU tavoittelee hiilineutraaliutta. Mahdollisuuksia löytyy biomateriaalien jalostamiseksi niin teollisuudessa ja rakentamisessa kuin kemikaalien ja energian tuotannossa.
Hiilen talteenottoteknologiat mahdollistavat teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen varastoimalla hiiltä pysyvästi maan alle, mutta hiiltä voidaan varastoida myös puurakentamisen kautta. Fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata biomateriaaleilla.
Näin todetaan EU:n komission tiedonannossa uusista vuoden 2040 ilmastotavoitteista, joilla on tarkoitus vähentää kasvihuonekaasuja 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta.
”On hienoa huomata, että komissio on vihdoin ottanut maa-, metsä- ja biotalouden sektorien huolet huomioon. Nyt pääpaino on todella päästöjen vähentämisessä eikä nielujen holtittomassa lisäämisvaateessa”, sanoo keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.
EU:n investointiohjelman odotetaan laittavan liikkeelle vihreitä investointeja noin 110 miljardin euron verran.
Teollisuuspolitiikalla tulee vahvistaa aloja, joita vihreään siirtymään tarvitaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä puhtaiden teknologioiden tuotteiden luomiseen Euroopassa. Näitä ovat kierrätetyt ja kestävästi valmistetut biopohjaiset tuotteet, tiedonannossa sanotaan.
EU:n investointiohjelman odotetaan laittavan liikkeelle vihreitä investointeja noin 110 miljardin euron verran.
Varsinaisen lainsäädäntöehdotuksen ohjelmasta tekee seuraava komissio eurovaalien jälkeen.
”Siihen mennessä pitää kaikkien suomalaisten kynien olla teroitettu ja vaikutusviestit täydessä valmiudessa, koska silloin aloitteisiin on pureuduttava tarkasti kansallisesta näkökulmasta”, kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa evästää.
Komission ehdotuksen jälkeen ilmastolaista sovitaan Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa.
”Suomalaisille tulevia vaikutuksia on tässä vaiheessa mahdoton arvioida kovinkaan tarkasti, koska metsät mainitaan niin monessa eri asiayhteydessä.” Petri Sarvamaa
Maataloudella on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja EU:n elintarvikeomavaraisuuden edistämisessä. Komissio aloittaa strategisen vuoropuhelun EU:n maatalouden tulevaisuudesta muutoksen vauhdittamiseksi.
”Onneksi huhuttu 30 prosentin päästövähennys maatalouden päästöihin ei päätynyt lopulliseen tekstiin, sillä se olisi tiennyt kylmää kyytiä jo nyt ahtaalla olevalle maataloussektorille”, Katainen toteaa.
Komissio on myös sitoutunut tiivistämään vuoropuhelua metsänomistajien ja alan muiden toimijoiden kanssa.
”Metsät on mainittu komission vaikutustenarvioinnissa lukuisia kertoja. Suomalaisille tulevia vaikutuksia on tässä vaiheessa mahdoton arvioida kovinkaan tarkasti, koska metsät mainitaan niin monessa eri asiayhteydessä”, Sarvamaa pohtii tiedonannon äärellä.
Yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan tukea maatalouden siirtymää kohti uusia kestäviä käytäntöjä ja liiketoimintamalleja. Monipuoliset, perheomisteiset maatilat sekä viljely- ja eläintuotanto ovat EU:n maatalouden selkäranka. Uusilla markkinapohjaisilla mekanismeilla voitaisiin edistää kestävää ruuantuotantoa, josta voitaisiin maksaa parempaa hintaa maanviljelijöille. Niillä voitaisiin rahoittaa myös investointeja.
Digitaalisten valvontatekniikoiden ja neuvontapalvelujen edistymisen ansiosta maataloustuottajien ja metsänomistajien odotetaan pystyvän mittaamaan kasvihuonekaasutaseensa. Käytettävissä olisivat luotettavat, yhdenmukaiset sertifiointimenetelmät, komissio visioi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
