Viljelijöiden kuppi on mennyt nurin myös muualla − EU:lla on edessään katkera taistelu maatalous- ja maaseututukien tulevaisuudesta

SAKSASSA viljelijäkapinan käynnistivät kansallisiin maataloustukiin suunnitellut leikkaukset. Niillä oli tarkoitus paikata akuuttia budjettivajetta.

Liittokansleri Olaf Scholzin hallitus ilmoitti joulukuussa, että maataloustuottajat eivät enää jatkossa saa dieseliään puolet halvemmalla ja että maatalouskoneiden nauttimasta ajoneuvoverovapaudesta luovutaan.

Äänekäs protestointi tuotti tulosta. Verovapaus jatkuu ja dieseltuki poistuu asteittain, ei kertarysäyksellä. Hallituksen suunnitelmat olisivat tarkoittaneet keskiverto tilalle 6000 euron vuotuista tulonmenetystä.

Vaikka poliitikot perääntyivät, viljelijät jatkoivat elämöintiään. Tätä on tulkittu niin, ettei kapinassa ollut pelkästään kysymys ajankohtaisista leikkauksista.

Syyt ovat syvemmällä. Ja niitä pitää etsiä ennen muuta Brysselistä.

Saksan maataloustuottajien keskusjärjestön (DBV) tuoreen katsauksen mukaan viime vuosi oli tuottajille Ukrainan sodan nostamien hintojen vuoksi taloudellisesti hyvä.

Myös pitkässä juoksussa reaalitulot ovat kasvaneet. Siitä huolimatta. saksalaistuottajien arvio omasta liiketoimintatilanteesta huononee DBV:n suhdannebarometrin mukaan koko ajan.

Viljelijät kokevat luontokatoa ja ilmastonmuutosta jarruttavan EU:n ennen muuta uhkaksi, vaikka unionin yhteinen, pääasiassa pinta-alatukiin perustuva maatalouspolitiikka tuo noin puolet tuloista.

Mielenosoituksissa on kuitenkin perätty maan omalta hallitukselta, ei Euroopan unionilta, strategiaa kannattavan maataloustuotannon ja ympäristön- sekä ilmastonsuojelun yhdistämisestä. Sellainen on nyt myös luvattu kesään mennessä.

DBV on jo pitkään moittinut maan punavihreävetoista hallitusta siitä, että se tulkitsee viljelijöiden kannalta haastavaa EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä usein jopa tiukemmin kuin mitä Brysselissä on tarkoitettu.

Myös tämä tyytymättömyys on purkautunut viime päivien traktorimarsseilla, joita neljä viidestä saksalaisesta sanoo Stern-lehden kyselyssä tukevansa tai ymmärtävänsä.

PUOLASSA maataloustuottajat ovat protestoineet ennen muuta siksi, että vapaa tuonti Ukrainasta on sotkenut markkinat ja leikannut tilojen tuloja..

Viime vuoden lopussa puolalaiset tuottajat pysäyttivät liikenteen yhdellä keskeisellä Ukrainaan vievällä raja-asemalla yli neljäksi viikoksi. Päätavoitteena oli pysäyttää nimenomaan tuonti Ukrainasta.

Rajakapinalla on vaadittu EU:lta korjaavia toimenpiteitä. Samaan aikaan on painostettu myönnytyksiä myös Puolan omalta, pääministeri Donald Tuskin johtamalta uudelta hallitukselta.

Viljelijöiden kolmeen avainvaatimukseen on suostuttu. Maataloustuottajien verotusta ei kiristetä. Ukrainan tuonnin kuristamille maissin viljelijöille maksetaan lisätukia ja tilojen ottamien lainojen maksuaikoja pidennetään.

Syksyllä Puolan nykyinen apulaismaatalousministeri Michał Kołodziejczak korosti MT:lle suhtautuvansa hyvin varauksellisesti Ukrainan suunniteltuun EU-jäsenyyteen ja jyrkän kielteisesti unionin Pellolta pöytään -strategiaan.

Puolalaisten tuottajien sana painaa, kun EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta neuvotellaan ja Ukrainan jäsenyystietä tasoitetaan.

ALANKOMAISSA typpipäästöjen leikkausvaatimuksista suivaantuneiden viljelijöiden viime vuosien mielenosoitukset ovat olleet paikoin hyvinkin rajuja.

Vuonna 2022 maan hallitus linjasi, että pääasiassa karjatalouden tuottamat typpipäästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tähän ei päästä mitenkään muuten kuin vähentämällä karjaeläinten määrää kymmenillä prosenteilla ja lopettamalla tuhansia tiloja.

Toistaiseksi näistä vaatimuksista ei ole konkreettisesti tingitty tuottajien väkevistä vastalauseista huolimatta.

Viime kevään paikallisvaaleissa uusi viljelijäpuolue (BBB) nousi typpitaistelun vuoksi yllätysvoittajaksi. Syksyn ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa yhden asian liike ei kuitenkaan enää menestynyt.

Typpipäästökiistalla ja ylipäätään EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kohdistuvalla kritiikillä on maahanmuuttovastaisuuden ohella suuri merkitys, kun vaalit voittanut oikeistopopulisti Geert Wilders yrittää muodostaa hallitusta.

RANSKASSA muutaman vuoden takainen ”keltaliivien” protestiliike oli ennen muuta pikkukaupunkien ja maaseudun keskiluokan vastalause bensiinin ja dieselin hinnankorotuksia vastaan. Maan vaikutusvaltaiset maataloustuottajat olivat sivuroolissa.

Mielenosoitusten taustalla oli myös pitkään muhinutta vastarintaa Pariisin poliittista eliittiä vastaan. Se on ollut yksi Marine Le Penin johtamien Ranskan oikeistopopulistien poliittinen käyttövoima.

Ranskan viljelijät lähtevät kyllä herkästi barrikadeille puolustamaan etujaan. Euroopan unionia vastaan mieltä on kuitenkin osoitettu harvoin, koska Ranska on EU:n pinta-alaan perustuvien maataloustukien suurin hyötyjä.

Tuuli voi Ranskassakin kuitenkin siinä vaiheessa kääntyä, kun maatalousjätti Ukrainan EU-jäsenyydestä neuvotellaan. Ranskan viljelijät ovat suuria häviäjiä, jos EU:n nykyistä maatalouspolitiikkaa ei ratkaisevasti muuteta ennen kuin Ukraina hyväksytään jäseneksi.