Katainen: Ukrainan EU-jäsenyys voisi antaa päätösvaltaa takaisin jäsenvaltioille maatalouspolitiikassa

Ukrainan liittyminen Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan piiriin voisi vähentää integraatiota ja tuoda jäsenmaille takaisin päätösvaltaa maatalouspolitiikassa, europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) arvioi MT:lle Strasbourgissa.

”Ukraina on valtava maatalousmaa. On mahdollista, että tulevaisuudessa, mikäli Ukraina liittyy unioniin, EU:lla ei ole mahdollisuutta tehdä niin paljoa lainsäädäntöä esimerkiksi vihreän siirtymän osalta, sillä varoja rahoittaa näitä hankkeita ei ole.”

”Ja koska jäsenmaiden yhteinen näkemys jo pitkään on ollut, että EU-jäsenmaksuja ei ole varaa korottaa, ei esimerkiksi maatalouden uudelle lainsäädännölle ole välttämättä rahoitusta”, Renew-ryhmään kuuluva Katainen sanoo.

Tällöin lainsäädäntövastuuta esimerkiksi maatalouden vihreästä siirtymästä voisi tulla takaisin jäsenvaltioille.

Mikäli Ukraina liittyisi Euroopan unioniin, monen asian tulisi muuttua EU:n maatalouspolitiikassa. Ukrainan tilojen keskikoko on 485 hehtaaria. Maan jäsenyys lisäisi koko EU:n peltopinta-alaa kolmanneksella.

Nyt 75 prosenttia maataloustuista maksetaan hehtaarien mukaan, ja täten Ukrainan jäsenyys lisäisi maatalousmenoja neljänneksellä.

EU:n koko budjetissa maatalouden momentti on suurin. EU-parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Katainen arvioi, että Ukrainan jäsenyys viimeistään räjäyttää koko unionin maatalouspolitiikan. Hän sanoo, että jo tähän saakka maatalouden budjetista on yritetty rahoittaa esimerkiksi maahanmuuttoa ja rajaturvallisuutta.

”Ympäristöasiatkin otetaan aina ensin maatalousbudjetista. Maatalouden rahat ovat pienenemässä, etenkin jos tulee lisää jakajia. Kyllä se muuttuu ihan perustavalla tavalla”, Katainen summaa.

Mauri Pekkarinen (kesk./renew) nostaa esiin Ukrainan vaikutukset aluekehitysrahoihin. Kuva: Joonas Immonen

Niin ikään Renew-ryhmään kuuluva Mauri Pekkarinen (kesk.) nostaa esiin EU:n aluepolitiikan liittyen Ukrainan jäsenyyteen.

”Suomi saa tälläkin hetkellä käytännössä yhden, kun maksaa kolme unioniin. On mahdollista, että Suomen asema muuttuu entistä huonommaksi, ellei unionin pelisääntöjä aluekehitysrahoissa muuteta”, Pekkarinen huomauttaa.

Pekkarinen sanoo, että Ukrainan jäsenyyden jälkeen myös sisämarkkinoista saatava hyöty voi koitua pienemmäksi Suomen kaltaiselle maalle.

MT uutisoi 15.12 laajasti siitä, millaisia vaikutuksia Ukrainan jäsenyydellä olisi unionin maatalouspolitiikkaan.

Erilaisia malleja on jo hahmoteltu siitä, kuinka maataloustukijärjestelmä mahdollisesti muuttuisi Ukrainan jäsenyyden myötä. Esimerkiksi Copa-Cogecan asiantuntijat ja kansalliset tuottajajärjestöt ovat hahmotelleet mallia, jossa tukien ”sokkelia” eli hehtaariperusteista tuotantotukea, leikattaisiin kaikilta.

Suhteellisesti eniten menettäisivät suuret tilat: mitä isompi tila, sitä vähemmän tietyn rajan yli menevistä hehtaareista saisi.

Petri Sarvamaa (kok./EPP) näkee, että Ukrainasta ei voi tulla jäsentä niin kauan kuin sota on käynnissä. Kuva: Eric Vidal / EUP

EPP-ryhmän Petri Sarvamaa kommentoi MT:lle Strasbourgissa, että koko unionin tukijärjestelmä tulee menemään uusiksi, mikäli Ukrainasta tehdään EU:n jäsen.

”Kaikki suorat tuet pitää muuttaa, se on ihan selvää. Valmistelutyötä tehdään varmasti jo seuraavan cap-kauden aikana.”

Sarvamaa hahmottelee aikajanaa siten, että Ukraina olisi mahdollista liittää osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa vasta vuoden 2035 jälkeen.

Kaikki suomalaisparlamentaarikot suhtautuvat Ukrainan jäsenyyteen myönteisesti, mutta esimerkiksi EPP:n Sarvamaa näkee, että sodan on päätyttävä ennen jäsenyyttä.

”Ukrainasta ei voi tulla EU:n jäsentä niin kauan kuin sota siellä jatkuu”, Sarvamaa sanoo.

Samalla parlamentaarikot näkevät, ettei EU yksinkertaisesti ole valmis ottamaan uusia jäseniä. Ukrainan kaltaisen maan tulo EU:n sisämarkkinoille vaikuttaisi esimerkiksi raaka-aineiden hintoihin.

”Jäsenyysprosessi tulee tehdä asteittain, sillä unioni ei ole vielä valmis jäsenyyteen”, sanoo EPP-ryhmän Henna Virkkunen (kok.).

EU-maiden johtajat päättivät aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa joulukuun puolessa välissä. Toistaiseksi auki on, kuinka pitkään neuvottelut jatkuvat.

Yleinen näkemys on se, että Ukrainan jäsenyys ei toteutuisi ainakaan 2020-luvun aikana.