Ukrainan jäsenyys lisäisi EU:n peltoalaa 20:n Suomen verran ja pakottaisi isoihin maatalouspolitiikan muutoksiin – katso MT Liven tallenne

Ukrainan EU-jäsenyys vastaisi sitä, että kaksikymmentä Suomen maataloutta liittyisi kerralla yhteiseen maatalouspolitiikaan. Se tarkoittaisi kolmanneksen kasvua EU:n maatalouspinta-alaan.

Näin havainnollisti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi tilannetta MT Liven keskiviikon lähetyksessä.

Ukraina on yksi maailman merkittävimmistä maatalousmaista. Se tuottaa paljon varsinkin vehnää, ohraa ja öljykasveja. Jos maan tuotantomäärää arvioidaan sen mukaan, mikä se oli ennen Venäjän hyökkäystä, Ukrainan jäsenyys kasvattaisi EU:n viljantuotantoa 30 prosentilla.

Kotieläintuotannossa Ukraina ei ole yhtä iso tekijä, Niemi totesi. Siipikarjanlihaa tuotetaan paljon, mutta naudanlihan, maidon ja sianlihan määriin maa toisi EU:ssa vain 6–7 prosentin lisän.

MT Maatalouden päällikkö Laura Ruohola kysyi Niemeltä, mitä Ukrainan jäsenyys tarkoittaisi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kannalta: pitäisikö pelisäännöt laittaa täysin uusiksi?

”Hyvin vaikea on nähdä, että EU:n maatalouspolitiikka säilyisi sellaisenaan, jos Ukraina tulisi siihen mukaan”, Niemi totesi.

Alustavien laskelmien mukaan Ukrainan liittyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan nykyisillä säännöillä kasvattaisi EU:n maatalousbudjettia neljänneksellä. ”Se tuskin menisi EU:ssa läpi.”

Niemi itse uskoo, että Ukrainan jäsenyys johtaa yhteisen maatalouspolitiikan uudelleenarviointiin ja ehkä merkittäväänkin reformiin. Hänen mukaansa sen voi nähdä jopa mahdollisuutena. ”Viimeinen reformi tehtiin 2000-luvun alussa. On jo aikakin katsoa uudelleen koko EU:n maatalouspolitikkaa.”

Niemi ei näe mahdollisena, että Ukrainaa kohdeltaisiin EU:n maatalouspolitiikassa erillisenä saarekkeena. ”Aina on mahdollista tehdä siirtymäkauden järjestelyjä, jotka pehmentävät siirtymistä. Mutta jos Ukraina tulee mukaan, on suunniteltava pitkän aikavälin tiekartta, jossa Ukraina on lopulta normaali osa EU:ta ja EU:n yhteistä maatalouspolittikkaa.”

Niemi toteaa, että nykyisellä koalitiolla ei EU:n maatalouspolitiikassa saada kunnon uudistusta aikaan. ”Jokainen varjelee omia saavutettuja etujaan eikä ole valmis muutoksiin, jotka palvelisivat koko EU:n etua. Ukrainan tulo ehkä mahdollistaa sen, että kaikki antavat vähän periksi ja ajattelevat asiaa uudesta näkökulmasta. Se avaa mahdollisuuden myös hyviin muutoksiin.”

EU:n maatalouspolitiikan pelisäännöt on tällä hetkellä lyöty lukkoon vuoteen 2027 asti. Niemi ei usko, että Ukraina olisi EU:n jäsen jo seuraavalla, 2028 alkavalla ohjelmakaudella. Keskustelut tulevasta ohjelmakaudesta ovat kuitenkin jo alkaneet, ja Ukrainan jäsenyys vaikuttaa niihin jo ennen sen jäsenyyttä.