• Lukijalta: Ilmastorealismia – hallituksen tulee kääntää liikennepäästöt laskuun ja tukea metsitystä

    Teknologisten nielujen sekä synteettisten polttoaineiden valmistukseen Suomella olisi EU:n parhaat edellytykset. Mahdollisuuksia voittaa haasteet on, mutta ei nykyisillä politiikkatoimilla, kirjoittaa Mauri Pekkarinen.
    Muutamassa vuodessa maankäyttösektorin yli 30 miljoonan CO2- tonnin nielu olisi muuttunut uusien laskelmien mukaan 13,5 miljoonan CO2- tonnin päästöksi. Joko vanhoissa tai uusissa laskelmissa on valtava virhe, toteaa kirjoittaja.
    Muutamassa vuodessa maankäyttösektorin yli 30 miljoonan CO2- tonnin nielu olisi muuttunut uusien laskelmien mukaan 13,5 miljoonan CO2- tonnin päästöksi. Joko vanhoissa tai uusissa laskelmissa on valtava virhe, toteaa kirjoittaja.  Kuva: Lari Lievonen
    Mielipide|Politiikka
    14.7.202516:00
    Lukijalta
    Mauri Pekkarinen

    Belemin ilmastokokouksen alla EU:n komissio katsoo, ettei globaali päästöjen vähenemisvauhti riitä. Se esittää EU:lle uutta 90 prosentin välitavoitetta vuodelle 2040 matkalla EU:n hiilineutraalisuuteen vuonna 2050.

    Suomelle esitys on uusi ilmastohaaste. LULUCF- velvoitteissa ja omassa hiilineutraalisuustavoitteessa on jo pureskelemista. Haasteiden taustalla on useampiakin tekijöitä.

    Suomi on onnistunut hyvin päästöjen vähentämisessä. Vuodesta 2005 lähtien on tultu 71 miljoonasta 39 miljoonaan CO2- tonniin vuonna 2024.

    Erityisen hyvin on edistytty päästökauppasektorilla, samoin osassa taakanjakosektoria. Liikenne on tahra. Hallitus kun pienensi sekoitevelvollisuutta.

    Maankäyttösektorilla (metsät, kosteikot, ojitetut suot, yhdyskunta, yms.) tilanne on hankala. Muutamassa vuodessa sektorin yli 30 miljoonan CO2- tonnin nielu olisi muuttunut uusien laskelmien mukaan 13,5 miljoonan CO2- tonnin päästöksi, vaikka itse metsä on pysynyt hiilinieluna.

    Joko vanhoissa tai uusissa laskelmissa on valtava virhe! Muutos ei ole voinut olla muutamassa vuodessa näin radikaali.

    Komission esittämä 90 prosentin tavoite edellyttäisi nykyisten yhteensä yli 52 miljoonan CO2- tonnin päästöjen (38,8 + 13,5 milj. CO2-tonnin) vähentämistä noin 10 miljoonaan CO2-tonniin. Tehtävä on vaikea, mutta mahdollinen.

    LULUCF-sektorin tulisi yltää vuosien 2026–2030 velvoitekaudella 17,8 miljoonan CO2-tonnin nieluksi! Ilmastopaneelin mukaan tuohon tarvittaisiin hakkuiden pudottaminen 61–64 miljoonaan kuutiometriin.

    Tämä olisi katastrofi. Lisäksi tarvittaisiin suuri määrä teknologisia nieluja, joita pitäisikin edistää. Sekä EU:n yhteinen LULUCF:n (310 milj. CO2- tonnin) että Suomen (17,8 milj. CO2- tonnin) nielutavoite ovat jo karanneet.

    ”Kaikkiin haasteisiin osaratkaisu olisi, jos maankäyttösektorin laskelmat tarkentuisivat asiaa auttavaan suuntaan ja muun EU:n mukaisiksi.”

    Maankäyttösektorilta tuleva haaste estää myös Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen.

    Maankäyttösektorin nettonielun ja kokonaispäästöjen määränhän tulisi olla vuonna 2035 sama, eli 17,8 miljoonaa CO2- tonnia. Sanottujen 13,5 miljoonan CO2-tonnin päästöjen kääntäminen 17,8 miljoonan CO2- tonnin suuruiseksi nieluksi on lähes mahdoton.

    Kaikkiin haasteisiin osaratkaisu olisi, jos maankäyttösektorin laskelmat tarkentuisivat asiaa auttavaan suuntaan ja muun EU:n mukaisiksi.

    Tämän lisäksi hallituksen tulisi kääntää liikenteen päästöt nopeaan laskuun, tukea metsitystä ja hiilen sidontaa metsissä, pelloilla, kaikkialla.

    Teknologisten nielujen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS ja BECCS) sekä synteettisten polttoaineiden valmistukseen Suomella olisi EU:n parhaat edellytykset. Mahdollisuuksia voittaa haasteet on, mutta ei nykyisillä politiikkatoimilla.

    Mauri Pekkarinen

    ministeri

    Lisää aiheesta
    • Ministeriön mukaan laajalla metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketilla edistetään metsätuhoihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

      Metsäpolitiikka | Maa- ja metsätalousministeriöltä mittava paketti metsien kasvun edistämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen

    • Metsälain muutoksella halutaan esimerkiksi jouduttaa metsien nopeampaa uudistamista hakkuiden jälkeen.

      Metsä | Laki ei ole aina kiveen hakattu ‒ ilmastolaki kaipaa täsmennystä

    • Betonirakentamisessa maanalaisten osien päästövaikutus on erityisen iso silloin, kun rakentaminen tapahtuu esimerkiksi veden äärelle.

      Ympäristö | Miksi ihmeessä metsän maaperän päästöt lasketaan, mutta rakentamisessa perustuksia ei?

    • MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola uskoo tietävänsä, miten hallitus voisi ratkaisi ilmastokiistansa.

      Ilmastonmuutos | MTK:n Tiirolalla on ratkaisu hallituksen ilmastokiistoihin

      Tilaajalle
    • On ilmiselvää, että tarvitsemme nykyistä parempaa mittauksiin perustuvaa tutkittua tietoa tosiasioiden selvittämiseksi, kirjoittaa Petteri Taalas.

      Ilmastonmuutos | Päästöoikeuksien ostamiselta hävisi pohja

    Artikkelin aiheet
    ilmastopolitiikka
    liikennepäästöt
    metsitys
    hiilinielut
    Suomi
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa