Miksi ihmeessä metsän maaperän päästöt lasketaan, mutta rakentamisessa perustuksia ei?

Kaikissa rakennuksissa on perustukset, isoissa betonirakennuksissa jopa useita kerroksia maan alla. Metsässä puiden alla on maaperä, ikivanha ja syvällä sekin.

Siksi ei voi kuin ihmetellä, miten näitä pinnan alla olevia asioita kohdellaan niin eri tavoin hiililaskelmissa.

Betonirakentamisessa hiilipäästöihin lasketaan mukaan vain maanpäällisten osien päästövaikutukset. Milloinkohan rakennusten päästökuormitusten laskennassa otetaan huomioon perustuksien mittavat betonimassat ja niiden tuotanto?

MT:n toimittajan tekemä juttu selvensi talvella, että jopa lähes puolet rakentamisen päästöistä voi jäädä piiloon. Näin siksi, ettei maanalaisten kerrosten kuten parkkihallien, perustusten ja muiden rakentamista oteta huomioon niin sanotun hiiliraja-arvon laskennassa.

Parasta aikaa lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä rakentamisen hiiliraja-arvojen tavoitteet on asetettu siten, etteivät ne sahateollisuuden mukaan myöskään väännä vipua puurakentamiseen kannustavaksi.

Metsän osalta pinnan alla tapahtuvilla päästöillä on sen sijaan merkitystä. Asiat eivät ehkä ole samanpariset, mutta ajatuksellisesti asia tuntuu kummalliselta.

Maaperän päästölaskelmat ovat joidenkin tutkijoiden mielestä niin epävarmoja, ettei niitä pitäisi ottaa kalkulaatioihin mukaan lainkaan. Silti juuri metsän maaperän päästöt käänsivät Suomessakin tuoreimmat metsän hiilinielulaskelmat päästöjen puolelle.

Ruotsissa metsien maaperän lasketaan olevan yhä hyvis, toisin kuin tuoreimmissa laskelmissa Suomessa.

Kunnia sille, että maaperän päästöjä on ylipäätään onnistuttu mallintamaan, vaikka ne eivät kertoisikaan päästöistä tarkasti vaan arvioina.

Luulisi rakentamisen maanalaistenkin osien huomioimisen olevan tärkeää, kun päästöjä halutaan kuumeisesti alas. Metsien hiilinieluhuolesta puhutaan kovaan ääneen, kauppakeskusten rakentamisesta huuto ei sen sijaan korvia huumaa. Ei vaikka Suomen ilmastopäästöistä iso osa on peräisin rakennuksista ja rakentamisesta.

Betoniteollisuudenkin tavoitteena on ollut puolittaa päästönsä vuosikymmenen loppuun mennessä. Vähähiilisen sementin käytön yleistyminen olisi polku siihen suuntaan.

Vaikka Suomessa metsäkato on metsäalaan verrattuna pientä, metsää katoaa Suomessa eniten juuri rakentamisen tieltä, eniten Etelä- ja Järvi-Suomessa.

Jos rakentamisen alakulosta hakee jotain hyvää, niukentuneet rakentamisen aloitukset tietävät viime vuodelta myös niukentunutta betonin käyttöä. Vähenevät kilometrit yhdessä sähköautoilun kanssa tarkoittaisivat pienempiä liikennepäästöjä.

Vielä kun kaikki luvut saisi vertailukelpoisiksi EU-tasolla, ehkäpä päästölaskemiin saadaan jokin tolkku.