
”Kompromissi on siinä, että perussuomalaiset hyväksyisivät EU-komission tavoitteen vähentää ilmastopäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Sitten kokoomus ja RKP hyväksyisivät sen, että ilmastolakia pitää muuttaa metsämaan hiilinielujen osalta.”
Näin sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Tiirola perustelee omaa ehdotustaan sillä, että kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta pystyttäisiin pitämään kiinni, kun samalla tunnustettaisiin, että tieteellinen tieto metsien ja metsämaiden hiilivaraston pysyvyydestä on muuttunut sen jälkeen, kun ilmastolaki hyväksyttiin vuonna 2022.
”Ilmastolaki rakennettiin vuoden 2010-luvun lopun tutkimustietoihin, joiden mukaan Suomen metsät olivat vahva hiilinielu, vaikka hakkuut olivat vuonna 2018 kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Nyt hakataan Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta vähemmän, mutta tutkimus osoittaakin, että metsät olisivat hiilipäästöjen lähde. Tämähän tarkoittaa, että ilmastolain perusta on murentunut.”
Lisäksi hän ajattelee, että hallituksen olisi tärkeä päästä asiassa eteenpäin.
Tiirolan mukaan Suomen ei ole mahdollista päästä nykyisen ilmastolain vaatimiin nielutasoihin ilman, että hakkuita rajoitetaan.
”Se olisi kohtalokasta Suomen taloudelle ja pähkähullua ilmastopolitiikkaa, sillä hakkuut vain siirtyisivät maihin, joissa metsänhoito ei ole yhtä kestävää kuin Suomessa.”
”Kompromissi on siinä, että perussuomalaiset hyväksyisivät EU-komission tavoitteen vähentää ilmastopäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Sitten kokoomus ja RKP hyväksyisivät sen, että ilmastolakia pitää muuttaa metsämaan hiilinielujen osalta.”
Ilmastolain mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu hiilineutraalisuustavoitteeseen.
Hallituksen ilmastokiistat ottivat jälleen kierroksia tällä viikolla, kun energia- ja ilmastostrategian luonnos valmistui lausuntokierrokselle. Ylelle asiaa kommentoineen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan luonnos lähti lausunnoille riitaisana.
Energia- ja ilmastostrategiaan sisältyy eri energiapolitiikan osa-alueita koskevia linjauksia ja politiikkatoimia, joiden avulla on tarkoitus vahvistaa hiilinieluja ja vähentää kasvihuonepäästöjä.
Tiirolan ehdotus pohjautuu sille, että ministeri Ranteen ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja ovat tyrmänneet EU-komission esittämän tavoitteen vähentää ilmastopäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Myös KD:n puheenjohtaja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kirjoitti MT:n kolumnissaan, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe. Kokoomus ja RKP ovat puolestaan puolustaneet nykyistä ilmastolakia, eikä heillä ole tähän mennessä ollut haluja muuttaa sitä.