Yliö: Ilmastolakia ei pidä avata – sen tavoitteet on mahdollista saavuttaa

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset, kuten tulvat, sähkökatkot, metsätuhot ja sadonmenetykset, voivat aiheuttaa Suomessa vuoteen 2070 mennessä 5–8 miljardin euron lisäkulut. Tähän tulokseen on tultu valtioneuvoston tilaamassa Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (Kuitti) -hankkeessa. Myöhemmin kustannukset nousevat vielä merkittävästi suuremmiksi, joten investoiminen kustannusten hillitsemiseen nyt näyttää järkevältä.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua ainoastaan metsien hiilinielujen kasvattamiseen, vaan tavoitteiden saavuttamiseksi on toimittava laaja-alaisesti ja kiihdytettävä uudistumista keskeisillä sektoreilla. Näitä ovat liikenne, teollisuus ja kulutusarvoketjut sekä ruoantuotantoja kiertotalous.

Metsäteollisuus sekä kemian- ja terästeollisuus ovat taloutemme moottoreita. Ne ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Teollisuuden tuotantokapasiteetti vaatii kilpailukyvyn säilyttämiseksi uusia investointeja. Teollisuuden uudistuminen edellyttää kuitenkin selkeän pitkän aikavälin näkymän raaka-aineiden ja energian sekä lainsäädännön vakaudesta. Siksi tarvitaan pitkäjänteistä energia- ja teollisuuspolitiikkaa.

Haaste on, että päästölähteeksi muuttuneen maankäyttösektorin varaan emme enää voi laskea muiden sektoreiden tuottamien päästöjen kompensoimisessa. Suomessa puun teollinen käyttö on energiapolitiikkaa. Puun polttoa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana on vähennettävä. Jäljelle jäävät päästömme on katettava teknisillä nieluilla.

Pohjanmereen voidaan varastoida 211 gigatonnia hiilidioksidia, mutta suomalainen maaperä ei varastointiin sovellu. Meille varastointi aiheuttaisi jopa 370 euron kustannukset hiilidioksiditonnia kohti, kun hyödyntämisen kustannus on luokkaa 100–200 euroa ja päästöoikeuden hinta 84–96 euroa. Näin talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen voisi olla jo nyt vaihtoehto.

VTT:n mukaan Suomella olisi mahdollisuus tuottaa hiilidioksidista fossiilisia korvaavia tuotteita seitsemän miljardin euron arvosta vuoteen 2040 mennessä. Tämä sisältää energian osalta vedyntuotannon, mutta ei sähkötuotantoa.

Tärkeitä uusia tuotteita ovat e-polttoaineet ja myöhemmin esimerkiksi muovit. Nykyisellä teknologialla tämä tarkoittaisi suuruusluokaltaan noin 11 miljardin euron investointeja.

Meri- ja lentoliikenne ovat keskeisiä maamme yhteyksien kannalta. Ne tarvitsevat päästöttömiä energianlähteitä: laivat ammoniakkia ja lentokoneet biokerosiinin ohella sähköpolttoaineita. Näiden tuottamiseen tarvitaan vihreää sähköä ja piippujen päästä talteen otettua biopohjaista hiilidioksidia.

Riittävä ja edullinen päästöttömän sähkön tuotanto on edessä olevan teollisen vallankumouksen kriittinen mahdollistaja. Teollinen nielu sellutehtailta kompensoimaan metsää päästölähteenä vaatii arviolta 8,7 terawattituntia, teräksen tuotannon uudistaminen hiilivapaaksi 10,6 terawattituntia, kaukolämpö 5,6 terawattituntia sekä liikenne 9,7 terawattituntia.

Yhteensä nämä ovat 42 prosenttia nykyisestä sähkönkulutuksestamme. Tässä Suomen päästöttömän energian näkymä on erinomainen, mutta se on käytettävä viisaasti eikä esimerkiksi datakeskuksissa hukkalämmöksi.

Toistaiseksi teknisten nielujen taloudellinen kannattavuus on vasta rakentumassa. Ne vaatisivat EU-tason kannustimia tai merkittävää kansallista tukea. EU:ssa pitäisi luoda nielukauppajärjestelmä, jossa yritykset hyötyisivät hiilidioksidin talteenotosta.

Teknologian kehitys on kuitenkin riittävän pitkällä. Siksi tarvitaan rahoitusta, jotta Suomen teknologiateollisuus voi tarjota päästöjen vähentämiseen soveltuvia ratkaisuja kotimaahan ja jatkossa myös vientiin.

Ruotsissa tarjolla on huomattavaa investointitukea hiilidioksidin talteenottoon: yksittäiselle toimijalle myönnettiin tukea 1,7 miljardia euroa. Suomessa tämän suuruinen tuki riittäisi investointiin, jolla piipun päästä saataisiin hyödynnettyä 20 miljoonaa tonnin edestä hiilidioksidia. Se kattaisi Suomen EU:ssa sovitun maankäyttösektorin hiilinielun.

Syksyllä 2024 Suomen 1,95 miljardin euron RRF-rahoituksesta oli myönnetty 1,68 miljardia, mutta vain 127 miljoonaa euroa hiilidioksidin talteenottoon. Satsaukset ovat pienet sekä mahdollisuuksiin että haasteisiin nähden.

Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle vahvan uuden talouskasvun mahdollisuuden. Ilmastolaki tukee tätä luomalla edistyksellisen kotimarkkinan, jossa kehittää ja skaalata uusia innovaatioita.

Ilmastolain avaaminen olisi suuri virhe Suomen kansantalouden kestävyydelle. Kunnianhimoisesta tavoitteesta kannatta pitää kiinni nyt, kun poliittisen riskin laukeaminen aiheuttaisi suurta vahinkoa Suomelle.

Ali Harlin

tutkimusprofessori

Pertti Korhonen

diplomi-insinööri

VTT Climate Leadership Coalitionin perustajajäsen