• Ilmastolakia on metsäalan järjestöjen mielestä muutettava: ”Metsän kasvuun pitää panostaa”

    Hiilineutraaliustavoitteen uudelleentarkastelu on luontevaa, koska ilmastolakia arvioidaan tänä vuonna, järjestöt sanovat.
    Tilaajalle
    Puuston kasvu on vähentynyt Suomessa.
    Puuston kasvu on vähentynyt Suomessa. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    4.3.202511:10
    Anniina Jokinen

    Suomen hiilineutraaliustavoitetta pitää siirtää eteenpäin, esittää joukko metsäalan järjestöjä. Suomen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035, mutta päästöt ja hiilinielut ovat karanneet niin kauas toisistaan, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu.

    Mukana esityksessä ovat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, MTK ry, Sahateollisuus ry, SKAL ry ja SLC rf.

    Metsäteollisuus ry ei ole mukana esityksessä, eikä vaadi ilmastolain avaamista tai tavoitteiden muuttamista.

    Esityksen laatineiden järjestöjen mukaan tavoitteen uudelleentarkastelu on luontevaa, koska ilmastolain mukaan tavoitetta arvioidaan vuonna 2025.

    Ilmastolain laatimisen aikaan maaperäpäästöjen kasvu ei ollut tiedossa. Lisäksi puuston kasvu on vähentynyt, vaikka hakkuumäärä ei ole noussut.

    Myös toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Hiilineutraaliustavoite asetettiin vuonna 2019. Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa, kaikki puun- ja energiantuonti Venäjältä Suomeen päättyi, mikä on lisännyt kotimaan puunhankintaa.

    ”Helpostihan se kärjistyy siihen, että hakkuita halutaan lähteä laskemaan merkittävästi.”

    Tino Aalto

    Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaan hiilinielujen pitäisi vuonna 2025 olla 29,17 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Vuonna 2023 metsämaa oli kuitenkin päästöjen lähde.

    ”Jos tavoite yritettäisiin lyhyellä aikajänteellä saada läpi, niin helpostihan se kärjistyy siihen, että hakkuita halutaan lähteä laskemaan merkittävästi. Sahateollisuuden yrityksille puun saatavuus on tärkein yksittäinen toimintaympäristöasia”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

    Sahateollisuuden puutuotteista suurin osa menee vientiin ja kansainvälinen kilpailu on ankaraa. Suomen kanssa samoilla Aasian markkinoilla kilpailee esimerkiksi Venäjä.

    Hakkuurajoitukset haittaisivat myös puupohjaisen energian saatavuutta. Bioenergiana käytetään metsäteollisuuden sivuvirtoja, joille ei ole muuta käyttökohdetta. Jos energiakäyttöä rajoitetaan, etenkin nuoret metsät uhkaavat jäädä hoitamatta.

    Lisäksi bioenergia tukee omavaraisuutta epävarmassa turvallisuustilanteessa.

    Puurakentamista pitäisi edistää, ehdottaa Tino Aalto. Kuvassa Stora Enson pääkonttorin rakennustyömaa Helsingin Katajanokalla.
    Puurakentamista pitäisi edistää, ehdottaa Tino Aalto. Kuvassa Stora Enson pääkonttorin rakennustyömaa Helsingin Katajanokalla. Kuva: Jarkko Sirkiä

    Tino Aallon mukaan ilmastotavoitteita pitäisi miettiä sen mukaan, mikä on realistista. Tavoite tulisi asettaa yhdessä tutkijoiden, yritysten ja teollisuuden kanssa.

    Aallon mukaan hiilinielutavoitetta voisi edistää muutenkin kuin hakkuurajoituksilla.

    ”Tietysti metsän kasvuun pitää panostaa”, Aalto sanoo. Lisää kasvua saisi esimerkiksi jalostetun metsänviljelyaineiston käytöllä ja metsänlannoituksilla.

    ”Lisäksi toivomme, että puurakentamista lähdettäisiin edistämään, koska sen kautta voidaan luoda teknisiä nieluja. 20 vuotta sitten puuta käytettiin rakentamiseen Suomessa yli viisi miljoonaa kuutiota. Nyt ollaan tiputtu kahden miljoonan kuution tasolle siitä huolimatta, että hallitusohjelmissa toisensa perään on kirjaus puurakentamisen edistämisestä.”

    Lisää aiheesta
    • Jo muutaman vuoden ajan on arvioitu, että Suomessa maankäyttösektori on kokonaisuutena päästölähde.

      Metsäpolitiikka | Vähennetäänkö hakkuita vai hiilinielutavoitteita? Hallitus yrittää pitää kiinni molemmista, vaikka yhtälö vaikuttaa mahdottomalta

      Tilaajalle
    • Ilmastolain perusteissa on tapahtunut merkittävä muutos, koska hiilensidonnan laskukaavat ovat muuttuneet.

      Metsä | Suomen ilmastolailta näyttää pudonneen pohja − syynä eivät ole metsien kasvu tai hakkuut, vaan jokin aivan muu

    • Maroš Šefčovič esitteli komission suunnitelman Euroopan parlamentille.

      Politiikka | Ilmasto- ja ympäristöasiat putosivat EU-komission vuoden 2025 suunnitelmista – oikeisto kiittelee, vihreät ja vasemmisto pöyristyivät

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ilmastolaki
    hiilineutraaliustavoite
    metsätalous
    bioenergia
    puurakentaminen
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin