Suomen ilmastolailta näyttää pudonneen pohja − syynä eivät ole metsien kasvu tai hakkuut, vaan jokin aivan muu

Suomen ensimmäinen ilmastolaki säädettiin vuonna 2015. Koska tavoitteeksi asetettiin, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuoteen 2035 mennessä, ilmastolakia uudistettiin vuonna 2022. Tavoitteen saavuttamiseksi metsien hiilinielulle sälytettiin kovat odotukset.

Ilmastolain perusteissa on tapahtunut merkittävä muutos, koska hiilensidonnan laskukaavat ovat muuttuneet. Suometsät ovat muuttuneet hiilensitojista päästölähteiksi ja metsämaa on todettu suureksi päästölähteeksi. Puusto kyllä sitoo edelleen hiiltä, mutta Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan puuston hiilinielu ei pysty sitomaan edes metsämaan päästöjä.

Valtioneuvoston vuonna 2022 julkaiseman maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa koskevan selonteon mukaan metsien nettonielu oli vuonna 2020 noin 27,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Nielun arvo oli 60 euron/tonni päästöoikeuden hinnalla noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Nyt laskelmat osoittavat, että Luken lukujen mukaan metsät olivat 1,12 miljoonan tonnin suuruinen hiilidioksidin päästölähde jo vuonna 2023.

Yhtenä syynä nielujen vähenemiseen pidetään hakkuiden lisääntymistä. Tilastotietojen mukaan hakkuut ovat vähentyneet. Vuonna 2022 metsistä hakattiin 75,1 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, vuonna 2023 hakkuumäärä pieneni kolme prosenttia. Vähentyminen jatkui viime vuonna ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan hakkuut olivat neljä prosenttia pienemmät kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan puusto kasvaa edelleen reilusti hakkuita enemmän.

Luken johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan kasvun hidastumisen syynä ovat tutkimusten mukaan metsien ikääntyminen, kuivuus ja metsätuhot.

Hakkuiden vähentäminen ei metsien hiilinieluja lisää kuin hetkeksi. Luken tutkijaprofessorin Annika Kankaan mukaan Suomi voisi olla hiilineutraali, jos hakkuita rajoitetaan tarpeeksi, mutta muutaman vuoden jälkeen alkaisi alamäki ja hiilineutraalisuus vaatisi vuosi vuodelta lisää hakkuurajoituksia. (X 14.2.)

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä metsät eivät käänny hiilinieluksi millään ilveellä. Hakkuiden vähentäminen tuottaisi hänen mukaansa muutamien vuosien näennäisen hiilinielun, joka sen jälkeen romahtaisi kasvun hidastuessa ja luonnonpoistuman ja maaperän päästöjen kasvaessa. ( X 22.1.)

Samaa tutkimusta voidaan tulkita eri tavalla. Suomen luontopaneelin Janne Kotiahon mukaan ruotsalaisen tutkimusjulkaisun mukaan avohakkuun jälkeen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua hakkuuala alkaa jälleen toimia hiilinieluna. MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mielestä tutkimus osoittaa metsien muuttuvan hiilinieluksi jo kymmenen vuoden kuluttua. (Yle 14.2.)

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mielestä väärille oletuksille perustuvaa ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioimaan uudelleen myös EU-tasolla. Hän muistuttaa, että vuonna 2019 päätöksiä tehtiin sen aikaisen tiedon varassa (MT 17.2.). Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kehotti viime viikolla hallitusta korjaamaan kohtuuttoman ilmastotavoitteen. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ilmastolaki ja sen tavoitteet pitäisi miettiä uudelleen, koska tilannekuva on muuttunut nopeasti (HS 15.2.).

Vaikuttaa siltä, että Suomen ilmastolailta on pudonnut pohja pois. Se ei johdu metsien kasvusta tai hakkuista, vaan ilmastolain hyväksymisen jälkeen muuttuneista päästömittauksista. Jos hiilinielut laskettaisiin samalla tavalla kuin muutama vuosi sitten, tulos olisi aivan erilainen kuin nyt. Parasta mitä nyt voi tehdä, on huolehtia metsien kasvukunnosta.