EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

Euroopan unionin maatalouspolitiikka etenee isossa kuvassa myönteiseen suuntaan. Maatalouden merkitys eurooppalaisen huoltovarmuuden varmistamisessa tunnustetaan entistä laajemmin. Selkeä yhteinen ymmärrys on myös siitä, että ruokaketjun voimasuhteet eivät ole tasapainossa.

Tavoitteet näkyvät myös EU-komission viime viikolla julkaisemassa kotieläinstrategiassa. Strategian ytimessä ovat kriisinkestävyys, kilpailukyky, kestävä tuotanto ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen. Aikana, jolloin lihantuotannon lopettamisesta puhutaan jatkuvasti, on virkistävää lukea, että komission tavoitteena on 2040-luvulla kukoistava eurooppalainen karjankasvatus. Tuotannon pitää tietysti olla ympäristön näkökulmasta kestävää. Strategia painottaa myös karjanhoidon kulttuurista merkitystä, mikä yleisesti ymmärretään paremmin, mitä etelämmäs maanosaa mennään.

Eurooppalainen teollisuus on menettämässä suhteellista asemaansa Kiinalle monella sektorilla. Elintarvikeviennissä on onneksi nähty päinvastaista kehitystä. Eläintuotteet ovat vientiponnistelujen keskiössä. EU:sta vietiin eläintuotteita viime vuonna 53 miljardin euron arvosta, kun tuontia oli samaan aikaan 16 miljardin edestä. Mercosur-vapaakauppasopimus voi heikentää vaihtosuhdetta, mutta tuoda myös uusia mahdollisuuksia.

Kasvi- ja eläintuotanto kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Eurooppalaisen maatalouden arvonlisästä 40 prosenttia syntyy kotieläintiloilla. Suomessa osuus on vielä korkeampi. Ilman kotieläimiä kannattava kasvinviljely olisi Suomen oloissa käytännössä mahdotonta. Äärimmäisen vaikeaa se on nykyisinkin. Eurooppalaisen kotieläintuotannon ongelma on pitkään ollut vahva riippuvuus tuontivalkuaisesta.

Konkreettisena tavoitteena strategia nostaa Euroopan valkuaisomavaraisuuden kasvattamisen 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on tärkeä ja pidemmällekin kannattaisi edetä. Se edellyttäisi kuitenkin myös kauppapolitiikan orientaatiota, joka tukisi omavaraisuuden vahvistamista.

EU:ssa kauniit sanat ja teot eivät aina kohtaa. Edellisen komission ennallistamisasetus vetää käytännössä kotieläinstrategiaa vastaan. Komission ympäristöpääosastolla ei välttämättä olla eläintuotannosta lainkaan huolissaan. Kotieläinstrategia ansaitsee vahvan tuen jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta, jotta sanoista päästään toteutukseen.