
Euroopan komissio julkaisi 7. heinäkuuta EU:n kotieläinstrategian, joka on jatkoa komission viime vuonna julkaisemalle maatalous- ja elintarvikevisiolle.
”Komissiolta on kerrankin saatu paperi, joka tunnistaa eurooppalaisen kotieläintuotannon laajan merkityksen ruoantuotannossa sekä maaseutualueiden elinvoiman ylläpitämisessä”, summaa asiantuntija Mari Lukkariniemi MTK:sta.
Lukkariniemi sanoo strategian edistävän laajalti oikeita asioita, kuten eläinten hyvinvointia, terveyttä, tuottavuutta, huoltovarmuutta sekä tuonnilta vaadittavia standardeja. Kiitettävää on myös se, että asioita tarkastellaan paperissa elinkeinon lähtökohdista.
”Kokonaisuudessaan kotieläinstrategiaa voidaan pitää positiivisena suunnitelmana. Nyt tavoitteiden on kuitenkin muututtava teoiksi. Ratkaisevaa on se, miten kirjatut asiat viedään esimerkiksi seuraavaan cap-ohjelmaan ja mistä niille osoitetaan rahoitus.”
Kotieläintuotanto tunnistetaan myös sijainnin tai olosuhteiden vuoksi erityisalueina pidettävien seutujen ruoantuotannon tukipilariksi.
Strategiassa on nostettu esille kotieläintuotannon turvaamisen tärkeys. Tähän liittyen maatilojen kriisienkestävyyttä ja riskienhallintaa on komission mukaan pystyttävä tukemaan paremmin.
Kotieläintuotanto tunnistetaan myös sijainnin tai olosuhteiden vuoksi erityisalueina pidettävien seutujen ruoantuotannon tukipilariksi.
Nuorille yrittäjille esitetään suunnitelmassa tukirahoitusta, joilla heitä kannustetaan yrittäjiksi kotieläintuotannosta tyhjeneville alueille. Tämä nähdään huoltovarmuuskysymyksenä.
”Itäisessä Suomessa on valtavasti potentiaalia karjatalouden vahvistamiseksi”, Lukkariniemi toteaa.
Tuotannon kestävyys- ja hyvinvointivaatimukset merkitsevät käytännössä isoja investointitarpeita tuotantotiloihin. Komissio mainitsee erityisen karjatalouden investointirahaston tai rahoitusinstrumentin perustamisen näiden investointien tueksi.
Strategiassa korostetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantavan tuottavuutta, vähentävän tuotannolle kalliiksi tulevaa tautipainetta ja lisäävän kotieläintuotannon yleistä hyväksyntää.
”EU-tasolla eläintaudit aiheuttavat suuria tappioita. Niiden ennaltaehkäisyä eli rokottamista ja bioturvatoimia halutaan parantaa”, mainitsee Lukkariniemi.
Lisäksi komissio antaa odotetut asetusehdotukset häkkien käytön kieltämisestä munintakana- ja broilerisektorille syksyllä 2026 sekä sikasektorille 2027.
”Suomessa häkeistä luopuminen on jo varsin pitkällä verrattuna muihin Euroopan maihin. Meillä on käytössä maatalouden rahoitusmalli, josta muut maat voisivat ottaa oppia. Asioissa on Suomessa edetty vapaaehtoispohjalta”, Lukkariniemi sanoo.
”Meillä on käytössä maatalouden rahoitusmalli, josta muut maat voisivat ottaa oppia. Asioissa on Suomessa edetty vapaaehtoispohjalta.”
Komission paperissa todetaan kotieläinsektorin olevan EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden kannalta strategisesti tärkeä, sillä 40 prosenttia alan lisäarvon tuotosta on kotieläinsektorilta. Suomessa kotieläintuotanto muodostaa yli puolet maataloustulosta, mikä on selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
”EU:n kotieläintuotanto kilpailee tuontituotteiden kanssa, joten jatkossakin on vaadittava tuontituotteilta samaa tuotannon standardia. Lisäksi strategiaa edistävien investointien rahoituksen varmistaminen on yksi tärkeimmistä teemoista strategian toteutumisessa”, kommentoi puheenjohtaja Tero Hemmilä MTK:n tiedotteessa.