MTK:n Åberg: ”Komission lannoitestrategia jää kädenlämpöiseksi vanhojen puheiden toistamiseksi”
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan lannoitesuunnitelma ei esitä tuntuvia ratkaisuja kriisiin. ”Ainut konkreettinen uusi ehdotus on maatalouden kriisivarauksen käyttöönotto.”Tilaajalle
”Komission lannoitesuunnitelmasta ei maataloudelle välitöntä apua ole juuri odotettavissa”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. Kuva: Sanne Katainen, koonnut: Aatu JaakkolaEU:n komission lannoitesuunnitelmalta (Fertilizer Action Plan) odotettiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä viljelijöiden ja eurooppalaisen lannoiteteollisuuden avuksi vallitsevassa kriisitilanteessa.
”Komission suunnitelmasta ei maataloudelle välitöntä apua ole juuri odotettavissa”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Åberg kuvaa lannoitesuunnitelmaa kädenlämpöiseksi aiempien puheiden toisteluksi. Lyhyellä aikavälillä tavoite on parantaa lannoitteiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Pidemmällä aikavälillä pyrkimys on vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä tehostamalla omaa tuotantoa ja vähentämällä riippuvuutta tuonnista.
Rakenteellisissa muutoksissa painotetaan siirtymää hiilineutraaliuteen, kierrätysravinteiden käytön lisäämistä, markkinoiden toiminnan ja avoimuuden tehostamista sekä kustannuspaineiden hillintää.
”Oleellista onkin se, haluaako Suomi Irlannin ja Ruotsin tapaan osoittaa nyt kansallista kriisirahoitusta maataloudelle.”
”Maatalouden kriisivarauksen käyttöönotto on suunnitelmassa oikeastaan ainoa uusi konkreettinen lyhyen aikavälin toimenpide.”
Åberg pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että kriisivarauksen kautta saataisiin jakoon sellaisia summia, jotka kompensoisivat lannoitteiden hintojen nousun kustannukset. Hän toteaa, että aiemmin kriisivaroja käytettäessä Suomen osuus on ollut noin 10 miljoonaa euroa, joten odotettavissa on saman mittaluokan summa.
”Suomen osuus jää kokonaisuudesta prosentin, puolentoista luokkaan. Oleellista onkin se, haluaako Suomi Irlannin ja Ruotsin tapaan osoittaa nyt kansallista kriisirahoitusta maataloudelle.”
EU:n kriisirahoitukselle on muitakin ottajia.
”Riskinä on, että varat jaetaan muiden markkinahäiriöiden kesken, mikä hajottaisi paketin ja pienentäisi lannoitekriisiin suunnattua tukiosuutta.”
Åberg pitää positiivisena komission lupaamaa joustoa tukimaksatuksiin.
”Tukisääntelyn lievennyksiä ja tukimaksatusten nopeuttamista koskeviin myönnytyksiin saattaa kuitenkin sisältyä reunaehtoja, jotka käytännössä vesittävät ne. Tarkemmat ehdot selviävät myöhemmin.”
Lannoitemarkkinaan kaivataan lisätarjontaa, mutta komissio ei ole valmis sen vaatimiin toimiin.
”Hiilirajamekanismiin ei suunnitelmassa esitetä uusia muutoksia. Tämä rajoittaa tarjonnan kasvua. Jos ei tarjontaa saada markkinaan lisättyä, hinnat tulevat nousemaan”, Åberg arvioi.
Komission suunnitelmassa korostuvat kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen ja viljelyn hiilipäästöjen vähentäminen. Åberg toteaa, että tavoitteet sinänsä ovat hyviä, mutta niistä ei lannoitekriisiin ole ratkaisuksi.
”Nämä ovat pitkän aikavälin toimia, joita maataloudessa tehdään meillä koko ajan. Ei niiden kehittämiseen tarvita mitään suurta poliittista julistusta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
