Harri Mäkivuokko toivoo leikkauksia tuottajia kuormittavaan byrokratiaan. Kuva: Jarkko Sirkiä
Lannoitehuolet, investointijarrut ja droonibyrokratia – Pro Agrian johtaja listaa alan kipupisteet MT Livessä
Erityisesti nuoret ja investointeja suunnittelevat viljelijät seuraavat tilannetta huolestuneina.
Pro Agria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko haluaa pitää peltoa reservissä huoltovarmuuden takia. Kuva: Jarkko SirkiäLue artikkelin tiivistelmä- Pro Agrian Harri Mäkivuokon mukaan maatalousalalla huolta aiheuttavat siirtymäkauden epävarmuudet, lannoitteiden hinnat ja byrokratian kuormittavuus. EU:n alue- ja maatalousrahoituksen yhdistäminen sekä 20 %:n leikkaus lisäävät jännitteitä, etenkin nuorten investointihalukkuus kärsii.
MT Livessä vieraillut Pro Agria Keskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko uskoo, että ennen EU:n seuraavan cap-kauden (2028–2034) avautumista tarvitaan jälleen siirtymäkautta.
”Kysymyksiä maatalouspolitiikan uudesta tukikaudesta ja sääntelystä tulee jo nyt Pro Agrialle. Erityisesti sukupolvenvaihdoksiin liittyvät investointiasiat korostuvat yhteydenotoissa”, Mäkivuokko sanoo.
”Neuvo-rahoitusta on jäljellä vain muutamia kuukausia, mutta jotain rahaa saattaa valtiolta olla vielä siihen. Monella tilalla on jarru päällä investoinneilta, kun rahoitus karkaa alta.”
Tulevaisuudessa vastaava tilanne saattaa toistua, kun päästään mahdollisiin leikkauksiin capin sisällä.
”Nuoria epäilyttää se, onko investointimahdollisuuksia puolentoista vuoden päästä tai koska ikinä cap sitten aukeaakaan.”
Uuden rahoituskauden pitäisi alkaa vuonna 2028, mutta onko se todennäköistä, kysyy MT:n toimituspäällikkö Niklas Holmberg.
”Viestiä on saatu valtionhallinnolta ainakin kahdesta eri aikakaudesta, mutta vuosi ja puolitoista näyttävät todennäköisiltä. Alle vuoteen tuskin selvitään.”
”Tieto siirtymäkaudesta on minimivaatimus, kun aikaa on vain puolitoista vuotta oven sulkeutumiseen. Neuvo-rahoitus loppuu syyskuussa, joten siitä alkaa ensimmäinen siirtymäkausi.”
Mäkivuokon mukaan selvyys tarvitaan pian, koska moni viljelijä lopettaa.
”Yksi syy on Hormuzinsalmen tilanne, jos lannoitteiden hinta pomppaa ylös. Cap-kokonaisuus huolettaa monia nuoria, jotka saattavat karata alalta.”
”Syntyy melkoinen soppa jo siitä, mihin se tuska jaetaan.”
EU:n nykyinen alue- ja maatalousrahoitus ollaan yhdistämässä samaan pottiin. Mäkivuokko näkee 20 prosentin leikkauksen askeleena taaksepäin. Nykyinen suora tuki maataloudelle on ollut 2,6 miljardia euroa.
”Jos samaan ämpäriin laitetaan 20 prosenttia aiempaa vähemmän rahoitusta, syntyy melkoinen soppa jo siitä, mihin se tuska jaetaan. Ministeriöiden eri vetovoimat tulevat tässä voimakkaasti esille.”
Mäkivuokko ennustaa melkoista vääntöä maaseudun kehittämisen, neuvonta- ja tukimomentin välillä. Luontevimpana leikkauskohteena hän mainitsee huonotuottoiset turvepellot.
”Tämä voidaan päättää kansallisesti itse. Jos olemme fiksuja, kyllähän tästä todennäköisesti saadaan entistä parempi lopputulos.”
Yhteiseen hiileen puhaltaminen on kuitenkin edellytys onnistumiselle.
”Capin pitäisi tuoda ennakoitavuutta, taloudellista kyvykkyyttä ja halukkuutta tullessaan. Tätä meidän pitää pohtia, jotta nuoret pysyvät alalla.”
Mäkivuokko avaisi ruokajärjestelmän koko kaaren ja sen tukitoimet byrokratiaa unohtamatta. Hän viittaa Ruokavirastoon, joka valvoo tukitoimissa 125 eri kohtaa.
”Tuo luku on Virossa 55, Ruotsissa 50 ja Tanskassa 41. Samaa ruokaa tuotetaan, mutta meillä on kolminkertainen luku Tanskaan nähden. Minkälainen määrä byrokratiaa on kohtuullinen määrä, alle sata?”
”Ketä omalla alueella lennättäminen oikein uhkaa?”
Mäkivuokko sanoo, että luonnon monimuotoisuus pysyy cap-tavoitteissa. Vähäisessä tuotannossa olevat pellot pysyvät jatkossakin mukana paketissa.
”Meillä ei ole liikaa pölyttäviä pörriäisiä, joita pitää voida näin ruokkia. Toisaalta pellot on hyvä pitää käyttökunnossa. Ruokakriisin sattuessa on aikamoinen homma, jos pelto on kaivettava pajukon seasta takaisin käyttöön.”
Monimuotoisuusarvon tuottamisesta Mäkivuokko perää kanavaa, jolla sitä voi käyttää rahoitusinstrumenttina. Sellainen voisi olla luonnon monimuotoisuutta edistävän toiminnan myynti.
”Tarvittaisiin selkeät standardit siitä, miten lasketaan hiilijalanjälki, miten määritellään luonnon monimuotoisuus kuin myös se, miten voi myydä eteenpäin vaatimusten yli tehdyn krediitin.”
Suomessa ei Mäkivuokon mielestä ole peltoa hukattavaksi. Maapinta-alasta peltoja on seitsemän prosenttia.
”Kriisi voi iskeä tai meitä voidaan kiusata eri tavoin. Tarvitaan reservipeltoja ja toisaalta, miksi emme myisi maitoa tai nautaa maailmalle.”
Kuiva kevät piinaa tuottajia Lounais-Suomessa. Lannoitus on monin paikoin vaikea toteuttaa perinteisellä tavalla.
Nykyaikaiset droonit pystyvät kantamaan 60 kiloa lannoitetta, jolla voidaan lannoittaa kymmeniä hehtaareja päivässä ilman traktorin polkemisvaikutusta.
”Näin päästäisiin kostealla ajalla melkein sulaneen lumen päälle, jolloin lannoite menisi maan sisään. Mutta luvan saaminen kestää käsittämättömän kauan. Ketä omalla alueella lennättäminen oikein uhkaa?”
Maatalouskäyttöön tarkoitetun droonin lennätys edellyttää lupaprosessia, joka kestää Traficomissa noin kahdeksan kuukautta.
Neuvo-rahoitus 2023–2027
Jokainen suomalainen maatila voi saada neuvontaa 10 000 euron edestä.
Kustannukset viljelijälle: Viljelijä maksaa neuvontapalvelusta yleensä vain arvonlisäveron osuuden sekä mahdollisen kilometrikorvauksen. Neuvonnan veroton tuntihinta on 75 euroa, ja tämä korvataan neuvojalle.
Käyttökohteet:
Maatilojen muutoskestävyys ja kilpailukyvyn parantaminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, kestävä energia
Tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen
Luonnon monimuotoisuus ja ympäristöasiat
Nuoret viljelijät ja uudet yrittäjät
Työnantajaroolin sparraus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
