Tukijärjestelmä ohjaa valitsemaan ruoantuotannon sijaan ympäristötoimia: ”Viljelijät haluavat kuitenkin tuottaa ruokaa”
Pinta-aloihin perustuvien peltotukien haku alkaa lähiviikkoina. Ympäristötoimia edellyttävien tukien ja korvausten osuus on kasvanut. Tukijärjestelmä ohjaa vähentämään ruoantuotantoa, mutta valtaosa aktiiviviljelijöistä haluaa valita toisin.Tilaajalle
Tukitaso on heikentynyt. Erityisesti tilat, jotka ovat toteuttaneet luonnonhoitotoimia aktiivisesti edellisellä kaudella, menettävät nyt jopa neljäsosan tuistaan. Kuva: Jaana KankaanpääViljelijät tekevät ratkaisuja peltolohkojensa käytöstä uuden ohjelmakauden ehtojen mukaisesti ja niiden ohjaamina.
”Uudessa capissa mennään täysin ympäristö edellä. Ruokaturva ja huoltovarmuus ei näy siinä millään tavalla, vaikka on eletty kriisistä toiseen. Näyttää siltä, että EU:ssa ei ole opittu mitään koronan ja Ukrainan sodan vaikutuksista”, sanoo toimitusjohtaja Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.
”Huoltovarmuus on unohdettu, ruoantuotantoa ja sen päästöjä siirretään kolmansiin maihin. Lisäksi tukijärjestelmä kannustaa siirtämään peltoja pois ruoantuotannosta ja metsäkatoasetus vaikeuttaa tuotantoa. EU ampuu itseään jalkaan tällaisilla päätöksillä”, Honkala lataa.
Seuraavan cap-suunnitelman valmisteluun Honkala toivoo uuden hallituksen panostavan alusta asti.
”Edunvalvonta on hoidettava jatkossa paremmin ja hyvissä ajoin.”
”Tukiasioissa emme enää voi antaa yleispäteviä ohjeita. Jokainen tila on oma tapauksensa.” Henri Honkala
Ympäristötoimenpiteet ovat Honkalan mukaan tärkeä ja luonnollinen osa ruoantuotantoa, mutta ruoantuotannon ja sen ulkopuolelle jäävien alojen suhde tulee pysyä järkevänä.
”Tukivaihtoehdoista voi tehdä luonnonhoitotoimenpiteiden yhdistelmiä, joilla ruoantuotannon ulkopuolelle siirtyvän peltoalan osuus voi olla jopa yli puolet tilan tukikelpoisesta alasta.”
Viljelyn ulkopuolelle jäävät alat ovat aina myyntitulojen menetystä viljelijöille.
”Tuet, jotka kannustavat pitämään pellon poissa ruoantuotannosta, eivät ainakaan paranna vallitsevaa pulaa peltomaasta.”
Honkala sanoo, että aktiiviset investoineet tilat pyrkivät kasvattamaan tuloaan markkinoilta. Toisenlaisessa tilanteessa olevan tilan on kuitenkin järkevää painottaa ympäristötoimia.
”Maatalous on olemassa yhtä tarkoitusta, ruoantuotantoa, varten. Tukijärjestelmän monimutkaistuminen näkyy siinä, että neuvoessamme viljelijöitä tukiasioissa emme enää voi antaa yleispäteviä ohjeita. Jokainen tila on oma tapauksensa. Peltolohkojen käyttö ja sopivimmat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti. On tiloja, jotka haluavat tuottaa ruokaa, mutta se ei tässä tukijärjestelmässä ole järkevää. Vika ei ole tuottajan, vaan järjestelmän”, Honkala korostaa.
”On tiloja, jotka haluavat tuottaa ruokaa, mutta se ei tässä tukijärjestelmässä ole järkevää.” Henri Honkala
Moni aiemmin vapaaehtoinen ympäristötoimi on nyt pakollinen, eikä niistä makseta enää korvauksia. Tällainen on esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys.
Erityisesti tilat, jotka ovat toteuttaneet luonnonhoitotoimia aktiivisesti edellisellä kaudella, menettävät nyt jopa neljäsosan tuistaan.
Edes ympäristötoimenpiteiden maksimoinnilla ei päästä aiempaan tukitasoon.
”Perusruoantuotantoon kohdistuvat tuet ovat vähentyneet, eikä järjestelmässä juuri ole jäljellä kuluttajalle edullisen ruoan kompensaatiota. Ohjelmakauden muutos ja sen tuoma heikennys tukitasoon tuli mahdollisimman huonoon aikaan, kun viljan hinta on nyt laskenut entiselle tasolle ja tuotantopanokset on hankittu ennätyskorkeilla hinnoilla”, Honkala sanoo.
”Järjestelmässä ei juuri ole jäljellä kuluttajalle edullisen ruoan kompensaatiota.” Henri Honkala
Vuoden 2015 capissa luonnonhoitotoimenpiteistä tehtiin niin houkuttelevia, että niihin varattu rahoitus loppui alkuvaiheessa.
Honkala arvioi, että tällä kertaa mitoitus onnistuu paremmin.
”Lokakuussa muutosvaiheen päätyttyä selviää, mitoitettiinko toimenpiteet oikein ja miten tukien haku jakautuu.”
Luonnonhoitotoimenpiteille on tarkoituksensa. Niillä pyritään hiilensidonnan ohella parantamaan maan kasvukuntoa ja lisäämään monimuotoisuutta. Ne toimivat myös viljelykierron välineenä.
”Näen järjestelmässä monia hyviä puolia, enkä usko näennäisviljelyn lisääntyvän”, arvioi liiketoimintapäällikkö Niko Luikku ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.
Tällä kaudella tuottajia ohjataan vahvemmin ympäristötoimiin, mutta se ei Luikun mukaan estä suomalaisia viljelijöitä valitsemasta ruoantuotantoa.
”Viljelijöillä on vahva tahtotila, että työn tarkoitus on tuottaa ruokaa. Eivät suomalaiset aktiiviviljelijät halua kukkaniittyjä kasvattaa hyvän satopotentiaalin omaavilla lohkoilla, vaikka siitä paremmat tuet saisikin”, toteaa Luikku.
Luikun mukaan tukihaun suurin ongelma on nyt epätietoisuus ehtojen yksityiskohdista.
”Kylvöt ovat eteläisessä Suomessa jo käynnissä ja Ruokavirasto muuttaa antamiaan vastauksia edelleen. Kiirettä tulee hakemusten teon kanssa, kun siihen puolessa kuussa päästään.”
Juttu on osa Tilaajan toive-sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
- Osaston luetuimmat
