Lukijalta: Hakkuiden rajoittamisella korjattaisiin asiaa, joka ei ole rikki

Suomen metsät eivät ole ilmastonmuutoksen syy, vaan syyllisiä ovat fossiiliset poltto- ja raaka-aineet. Myös maaperäpäästöjen lisääntyminen johtuu pääasiassa ilmaston lämpenemisestä, jonka fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden käyttö aiheuttaa.

Keskustelu hakkuiden määrästä on mennyt osin harhaan, sillä hakkuiden rajoittamisella korjattaisiin epäkuntoon menneestä laitteesta sitä osaa, joka ei ole rikki.

Hakkuut eivät itse asiassa ole kasvaneet, kun katsotaan, mikä osuus puustopääomasta Suomessa hakkuiden myötä vuosittain poistuu. Ei myöskään pidä unohtaa hiiltä, mikä puutuotteisiin sitoutuu. Näillä tuotteilla korvataan fossiilisia raaka-aineita, luodaan työpaikkoja ja pidetään kansantaloutta yllä.

Metsämaan kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehitystä on seurattu Suomessa pitkään. Metsämaan kasvibiomassa sekä kivennäismaasta muodostuva maaperä ovat olleet ja ovat esimerkiksi vuonna 2024 hiilinieluja. Metsämaan päästöt syntyvät lähes kokonaan orgaanisesta eli eloperäisestä maasta.

Metsien päästöt vaihtelevat vuosittain riippuen hakkuumääristä. Toinen muutoksia aiheuttanut tekijä on, että puuston biomassan arviointiin käytettävät biomassakertoimet muuttuivat pienemmiksi valtakunnallisissa metsien inventaariolaskelmissa.

Kertoimilla muunnetaan puuston runkotilavuus biomassaksi. Mitä suurempi biomassakerroin on, sitä enemmän puussa on lehtien, oksien, rungon ja juuriston biomassaa suhteessa runkotilavuuteen.

Pienentynyttä biomassakerrointa ja sen myötä muun muassa pienempää karikesyötettä, esimerkiksi maahan maatuvia lehtiä ja neulasia, selittää se, että puuston nuoria ikäluokkia on suhteellisesti vähemmän ja puiden latvustot ovat pienentyneet.

Biomassaa ja sen myötä hiilinieluja saadaan lisää suorittamalla metsien hoitotoimet ajallaan. Hakkuukypsien metsien uudistaminen lisää nuoria ikäluokkia ja harvennusten tekeminen ajallaan kasvattaa latvusmassaa. Samalla metsien terveys paranee.

Hyväkasvuisia turvemaita ei kannata ennallistaa, vaan paras ilmastohyöty saadaan muun muassa tuhkalannoituksella ja veden pinnan korkeuden säätelyllä, minkä seurauksena puuston hiiltä sitova biomassa kasvaa.

EU:n tasolla oleellista on, että hiilinielut ja päästöt todennetaan niin, että se ei rankaise Suomen kaltaista hyvin metsiään hoitanutta maata. Tähän tarvitaan vahvaa suomalaisten metsien edunvalvontaa maan hallitukselta.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)