Hiilinielujen pieneneminen vaatii tiukkaa analyysiä – kasvusta ei ainakaan ole varaa lakata välittämästä

Saimme hiljattain kuulla, että Suomet metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. Ne siis luovuttavat enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin sitovat sitä. Ensireaktioni oli epäusko.

Merkittävä syy metsien muuttumisessa päästölähteeksi löytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuston pienentyneestä kokonaisbiomassasta. Tämä taas johtuu siitä, että latvuksen osuus rungosta on aiempaa pienempi ja nuoria ikäluokkia on suhteellisesti vähemmän. Myös uusilla biomassakertoimilla on osuutensa.

Metsien nielu alkoi pienentyä vuoden 2010 jälkeen. Jos tarkastellaan VMI-tuloksia ennen vuotta 2010 (VMI10) ja tuloksia nyt (VMI13), voidaan huomata, että alle 40-vuotiaiden metsien ja puuttomien alueiden määrä on vähentynyt ja yli 40-vuotaiden metsien kasvanut. Myös metsämaan kokonaispinta-ala on kasvanut. Lisäksi puuston keskitilavuus on kasvanut tai pysynyt lähes ennallaan kaikissa kehitysluokissa. Vuonna 2021 uutisoitiin, että VMI13:n mukaan metsien kasvuvauhti vaan on hidastunut.

Meillä on siis edelleen enemmän puuta hehtaarilla ja enemmän metsämaata kuin aiemmin ja sen lisäksi meillä on aiempaa vanhempaa puustoa, mikä selittää osin kasvun hiipumisen. Näin metsäammattilaisena herää kysymys, että mitä ihmettä tässä pitää seuraavaksi alkaa tehdä, jos kerran tämä kehitys johtaa turmioon.

Metsänhoitajaurani alkutaipaleen oppi-isäni, MML Jukka Valtanen, opetti, että elävän latvuksen osuus pitää olla männyllä 40, koivulla 50 ja kuusella 60 prosenttia. Tätä pienempi elävä latvus tarkoittaa, että kasvu hidastuu. Voisiko siis kyse olla niin yksinkertaisesta asiasta, ettei harvennuksia ole edelleenkään tehty ajallaan vai ovatko puut vain kapeampia kuin aiemmin?

Maaperän päästöt ovat Luken mukaan toinen merkittävä syy nielujen pienenemiseen. Kivennäismailla hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. Karikkeen määrä on vähentynyt ja lämpenevä ilmasto lisää hajotusta. Turvemaametsissä maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamalli on uudistunut. Siellä päästöihin vaikuttaa lähinnä lämpötila.

Kolmas merkittävä syy nielujen pienenemiseen ovat kasvaneet hakkuumäärät. Hakkuiden rajoittaminen olisi nopea ja helppo ratkaisu hyvin lyhyellä aikavälillä. Mutta entäpä pitkässä juoksussa? En usko, että meillä on ainakaan varaa lakata välittämästä metsien kasvusta. En myöskään usko, että globaalit kuluttajat olisivat valmiita käymään harvemmin vessassa ja tilaamalla vähemmän tavaroita verkosta Suomen hiilinielujen vuoksi.

Luken ennakkotiedot tarkentuvat aikanaan. Lisäksi tulemme kuulemaan, mitä laskelmat ovat tuottaneet muissa metsäisissä EU-maissa. Tämän jälkeen alkaa toivottavasti tiukka analyysi siitä, mistä hiilinielujen laskennallinen pieneneminen oikeasti johtuu ja mitä asialle pitäisi tehdä. Uusitaanko resepti vai korjataanko diagnoosi ja vaihdetaan lääkettä?