Metsien hiilinielujen arvioitiin olevan keino päästä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Kuva: Sanne Katainen
Lisää rahaa tai tavoitteet uusiksi, MTK:n Marttila sanoo ilmastolaista – ”Oltava hallituksen kasvuriihen isoja päätöksiä”
Ilmastolain mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lain säätämisen aikaan arvioitiin metsien hiilinielujen auttavan tavoitteeseen pääsemisessä.Tilaajalle
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteessa pysyminen edellyttää hallitukselta huomattavaa lisäsatsausta teknisiin hiilinieluihin. Kuva: Sanne KatainenIlmastolain avaaminen ei tarkoittaisi ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävistä toimista luopumista, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
MTK on ehdottanut yhdessä Bioenergia ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Sahateollisuus ry:n, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf:n kanssa, että ilmastolaki tulisi avata ja tarkastella vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.
”Puolitoista vuotta on puhuttu, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on mahdoton saavuttaa. Sitä vaan ei ole kukaan kehdannut sanoa julkisesti. Jonkun piti sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita”, Marttila sanoo.
Hänen mukaansa metsien hiilinielun muuttuminen päästölähteeksi tarkoittaa, että viimeistään nyt tavoite karkaa.
”MTK kannatti aikoinaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta, kun näytti siltä, että se tulee metsien hiilensidonnan ansiosta helposti. Tilannekuva on nyt muuttunut.”
”Jos hallitus päättää jättää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen voimaan, niin on oikeus odottaa, että tehdään riittävät toimet tavoitteen saavuttamisen eteen.”
Marttila huomauttaa, että ilmastolain mukaan tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kymmenen vuoden välein.
Ensimmäinen pitkän aikavälin suunnitelma on hyväksyttävä viimeistään 2025. Varmaa siis on, että laki on joka tapauksessa hallituksen pöydällä tänä vuonna.
”Jos hallitus päättää jättää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen voimaan, niin on oikeus odottaa, että tehdään riittävät toimet tavoitteen saavuttamisen eteen.”
Marttilan mukaan esimerkiksi tekniset hiilinielut eli niin sanottu piippujen tulppaaminen olisi keino vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä.
Eri asia on, riittääkö aika teknisten nielujen rakentamiseen. Marttila sanoo, että ei vastusta vuoden 2035 tavoitteessa pysymistä, jos sen saavuttamiseen tehdään riittävät toimet.
”Uskottava suunnitelma vaatii hallitukselta kunnon paukkuja asian edistämiseen. Tämän on oltava hallituksen kasvuriihen isoja päätöksiä. Kyse on myös siitä, onko Suomen rooli energiamurroksessa raaka-aineen tuottaja vai uuden teollisuuden kärkimaa.”
Kuluva vuosi on vedenjakaja myös EU:n ilmastopolitiikassa. Euroopan komission on tarkoitus tarkastella tänä vuonna maankäytön päästöjä eli lulucf-sektoria. Marttilan mukaan nykytilanne EU:ssa on kaoottinen.
”Komissio ottaa kantaa siihen, pitääkö laskutapaa muuttaa. Tällä hetkellä jokainen jäsenmaa saa laskea ja raportoida maankäyttösektorin päästöt, miten haluaa.”
Marttila huomauttaa, että metsien nielut ovat muuallakin Euroopassa kääntyneet päästöjen lähteiksi, joten ilmastopolitiikan ei pitäisi nojata metsänieluihin.
Marttilan mielestä ilmastopolitiikan rakentaminen metsien hiilivaraston varaan on ylipäätään huono ajatus.
”Metsä saattaa palaa tai kärsiä myrsky- ja hyönteistuhoista, jolloin metsän hiilivarasto katoaa hetkessä. Oleellisempaa metsässä on hiilen kierto. Metsän käyttö ja kasvu pitää saada ylös, jolloin kierto on tehokasta.”
”Uskottava suunnitelma vaatii hallitukselta kunnon paukkuja asian edistämiseen. Tämän on oltava hallituksen kasvuriihen isoja päätöksiä.”
Marttilan mielestä ilmastolaki säädettiin hyvin toisenlaisessa poliittisessa todellisuudessa. Puhuttiin ilmastohätätilasta ja korostettiin, että talouden ja kilpailukyvyn tulee väistää, jos ilmastotoimet sitä vaativat.
”Nyt toimet taas täytyy suhteuttaa olemassa olevaan talouden ja turvallisuuden kehikkoon. En esimerkiksi usko, että hallitus haluaa ajaa puolet metsäteollisuudesta pois Suomesta tai lisätä huomattavasti puun tuontia Venäjältä”, Marttila sanoo.
Hänen mielestään ihannetilanne olisi, että hallitus ohjaisi riittävästi rahaa toimiin, joilla Suomeen saadaan lisää kasvua, uutta teollisuutta, investointeja ja hyvinvointia.
”Se on selvää, että tavoitteisiin pääseminen ei ole helpottumassa. Voi olla, että tämä hallitus lykkää päätöksen jonkun seuraavan hallituksen vastuulle. Sitten ollaan myöhemmin hätä kädessä, kun ei päätetty ajoissa.”
Päättipä hallitus avata ilmastolain tai ei, ilmastonmuutos joka tapauksessa etenee.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
