Järjestöt haastoivat jälleen hallituksen oikeuteen ilmastolain rikkomisesta: ”Ei yllätä, että ilmiö on rantautunut myös Suomeen”
Tällä kertaa hallituksen ilmastotoimet saattavat päätyä oikeuden tutkittaviksi. Vaikutuksia on MTK:n kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntijan Anssi Kainulaisen mukaan tässä vaiheessa mahdotonta arvioida.Tilaajalle
Ympäristöliike Elokapina on järjestänyt kesällä useita liikenteen pysäyttäneitä mielenosoituksia Helsingissä. Kuva: Kari SalonenYmpäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen joukko on haastanut Petteri Orpon (kok). hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista.
Järjestöjen mielestä hallitus rikkoo Suomen ilmastolakia, kun sekä Suomen omat että EU:n ilmastotavoitteet ovat karkaamassa. Hallituksen ilmastopolitiikka vaarantaa järjestöjen mukaan myös perus- ja ihmisoikeuksia.
MTK:n kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntijalle Anssi Kainulaiselle kanne ei tullut yllätyksenä.
”Ei ole yllättävää, että ilmiö on rantautunut myös Suomeen. Muualla maailmalla on jo ollut tämäntyyppisiä valtioita vastaan nostettuja ilmastokanteita.”
Kainulaisen mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, mitkä ilmastokanteen mahdolliset vaikutukset voisivat olla, jos korkein hallinto-oikeus ottaa valituksen tutkintaan.
”Ilmastolaissa Suomi asettaa omille ilmastotoimilleen tietyn tavoitetason, mutta ei ole kirjannut lakiin itselleen mitään sanktiointimenettelyä”, hän pohtii.
”Ei ole yllättävää, että ilmiö on rantautunut myös Suomeen.” Anssi Kainulainen
Ilmastokanne ei ole ensimmäinen laatuaan, sillä vuonna 2022 ympäristöjärjestöt haastoivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista.
Tuolloin korkein hallinto-oikeus (KHO) jätti kanteen tutkimatta, koska ilmastolaki oli ollut voimassa vasta vähän aikaa. KHO kuitenkin linjasi päätöksessään, että se voisi puuttua hallituksen toimintaan esimerkiksi silloin, jos ilmastolain tavoite näyttää karkaavan eivätkä päättäjät tee siitä huolimatta tarvittavia lisätoimia.
Vastaavasta on saatu jo esimakua muualta Euroopasta, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) otti huhtikuussa kantaa ilmastonmuutokseen. EIT:n mukaan Sveitsin hallitus on rikkonut joitakin ihmisoikeuksia, koska se ei ole pysynyt ilmastotavoitteissaan.
Radio Suomen Päivän haastatteleman Helsingin yliopiston professorin Kai Kokon mukaan uudella kanteella on edellistä paremmat edellytykset menestyä.
”Mikäli KHO alkaa tutkia järjestöjen nostamaa kannetta Orpon hallitusta vastaan, ratkaisu voisi asettaa valtioneuvostolle vaatimuksen ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin”, hän kommentoi Ylelle.
”Olemme odottaneet valtioneuvostolta toimia hiilinielujen pelastamiseksi jo yli kaksi vuotta.” Hanna Aho
Suomen uudistettu ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2022. Laki edellyttää, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
Kompastuskiveksi on muodostunut erityisesti metsien hiilinielu. Maankäyttösektori oli vielä vuonna 2021 päästölähde, mutta kääntyi viime vuonna nettonieluksi muun muassa hakkuiden vähentymisen vuoksi.
Nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla Suomen hiilineutraaliustavoite jää kanteen tehneiden järjestöjen mukaan haaveeksi.
Sama käy ilmi kesäkuussa julkaistuista ilmastovuosikertomuksesta ja VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, joiden mukaan Suomi ei näytä saavuttavan hiilineutraalisuustavoitetta ilman lisätoimia.
”Olemme odottaneet valtioneuvostolta toimia hiilinielujen pelastamiseksi jo yli kaksi vuotta”, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo tiedotteessa.
Luonnonsuojeluliiton lisäksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) jätetyssä valituksessa ovat mukana Greenpeace, Ilmastoisovanhemmat, Amnesty Suomi, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat eli Suomen saamelaisnuoret.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
