• EU-komission uusi ilmastoesitys: Päästöjä vähennettävä roimasti vuoteen 2040 mennessä

    Komissio arvioi, että jo aiemmin päätetyt päästövähennykset vuodelle 2030 ovat saavutettavissa.
    Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja. Kuva on Pariisista. LEHTIKUVA/AFP.
    Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja. Kuva on Pariisista. LEHTIKUVA/AFP.  
    Uutiset|Ilmastonmuutos
    2.7.202514:28
    STT–

    EU-komissio esittää EU:n päästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2040 mennessä.

    Esitys esiteltiin samalla viikolla, kun useat eurooppalaiset ovat tunteneet arjessaan lämpenevän ilmaston vaikutukset. Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja.

    Komissio on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, joten vuosi 2040 on välitavoite matkalla tähän. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 prosentilla.

    EU-komission mukaan uudella ilmastotavoitteella haluaan myös vauhdittaa vihreitä investointeja ja tehdä sijoittamisympäristöstä ennustettavampi niille.

    ”Kun eurooppalaiset tuntevat yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksen, he odottavat toimia. Myös teollisuus ja sijoittajat haluavat selkeän suunnan. Tänään osoitamme halumme sitoutua Euroopan talouden hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä”, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.

    Jos EU-maat rahoittavat kehittyvien maiden kaikkein halvimpia ilmastotoimia, se lisää entisestään kehittyvien maiden haasteita saavuttaa omia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteitaan

    WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja

    Komissio on jo aiemmin esitellyt keinoja päästä ilmastotavoitteisiin, muun muassa puhtaan energian ohjelman.

    Uusi esitys sisältää jäsenmaille mahdollisuuksia joustoihin, kuten kansainvälisten hiilikrediittien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaisi päästövähennystoimien ulkoistamista kehittyviin talouksiin. EU-maat voisivat käytännössä rahoittaa päästövähennyshankkeita kolmansissa maissa ja kirjata päästövähennykset itselleen. Nämä voivat olla noin kolme prosenttia jäsenmaiden päästövähennyksistä.

    Tämä on herättänyt jo jonkin verran kritiikkiä esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä.

    Maailman luontojärjestö WWF on esimerkiksi todennut tämän romuttavan EU:n kunnianhimon tasoa.

    ”Jos EU-maat rahoittavat kehittyvien maiden kaikkein halvimpia ilmastotoimia, se lisää entisestään kehittyvien maiden haasteita saavuttaa omia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteitaan”, sanoi WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman aiemmin.

    Komission mukaan päästöjä oli toukokuun arvion mukaan saatu leikattua jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

    Komissio kertoi toukokuussa, että EU näyttää olevan matkalla kohti vuoden 2030 ilmastotavoitteensa saavuttamista.

    Vuoteen 2030 mennessä unionin päästöt voivat vähentyä 54 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Arvio perustuu jäsenmaiden toimittamien energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkasteluun. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että jäsenmaat toteuttavat kaikki nykyiset ja suunnitellut kansalliset toimenpiteet ja EU:n politiikkatoimet.

    Päästöjä oli toukokuun arvion mukaan saatu leikattua jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

    Komission esitys menee nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin puntaroitavaksi. Poliittisen ilmapiirin muututtua osassa jäsenmaiden hallituksista ja myös EU–parlamentissa on noussut vastustusta ilmastotoimia vastaan ja esimerkiksi pyyntöjä niiden viivästyttämisestä. Edessä voi siis olla vielä paljon poliittista vääntöä.

    Sen sijaan kansalaisilta ilmastotoimet saavat Eurobarometrin kyselyn mukaan runsaasti tukea. Kesäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 81 prosenttia tukee EU:n tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

    Artikkelin aiheet
    ilmastotavoitteet
    EU-komissio
    päästöjen vähentäminen
    hiilineutraalius
    EU:n ilmastopolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire