Suomen metsät tarvitsevat reilut säännöt ‒ hiilinieluihin yhteismitallinen laskukaava
Kymmenen prosentin virhe karikesyötteessä tai hajotuksessa tarkoittaa viiden miljoonan hiilidioksiditonnin epävarmuutta hiilitaseessa. Epävarmuus on suuri, koska se vastaa noin viittä miljoonaa kuutiota puuta.
EU:ssa tarvitaan yhteinen, luotettava ja vertailukelpoinen metsien hiilinielujen laskentamalli. Kuva: Timo FilpusSuomessa metsien hiilinielun varaan on laskettu paljon. Viime vuonna nousikin valtava kohu, kun laskelmien mukaan metsämme olivat muuttuneet hiilinielusta päästölähteiksi. Kohua nostatti entisestään, että Ruotsissa metsät olivat edelleen merkittävä hiilinielu. Suomen laskentatapaa kritisoitiin ankarasti, eivätkä kaikki tutkijatkaan olleet yksimielisiä lopputuloksesta.
Metsät kyllä kasvavat edelleen paljon enemmän kuin niitä hakataan, mutta metsien laskennalliset maaperäpäästöt ovat niin suuret, ettei puiden kasvu pysty sitä nielemään.
Monet tahot varoittivat, että Suomi ei saavuta tavoitteitaan, vaan joudumme ostamaan jopa miljardeilla euroilla päästöoikeuksia muilta mailta. Puheita ei hillinnyt edes se, ettei millään maalla ole todennettuja päästöoikeuksia myytävänä.
Ilman yhteistä luotettavaa, yhteismitallista ja vertailukelpoista laskentamallia tutkimustuloksia ei voi käyttää mihinkään
On erittäin tärkeää, että maanantaina alkoi valtion myöntämän rahoituksen turvin Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen hanke, jolla kehitetään Suomen hiilinielujen seurantajärjestelmää. Akateemikko Markku Kulmala muistutti hankeen aloitustilaisuudessa, että monista laskelmista huolimatta meillä on edelleen puutteellinen näkymä. Esimerkiksi turvemaiden maaperäpäästöjä ei tunneta tarpeeksi, monia asioita kytketään toisiinsa väärin perustein ja mittausverkostossa on puutteita.
Laskelmien epävarmuuksien suuruusluokkaa kuvaa Luken johtavan tutkijan Samuli Launiaisen mukaan se, että kymmenen prosentin virhe karikesyötteessä tai hajotuksessa tarkoittaa viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin epävarmuutta hiilitaseessa.
Mahdollinen virhe on mittava, koska Suomen metsät olivat laskelmien mukaan viime vuonna noin 1,1 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen nettopäästölähde. Koska kuutio puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia, tarkoittaa se noin viittä miljoonaa kuutiota puuta.
Ympäristö- ja ilmastoministerin Sari Multalan (kok.) mukaan seurantajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska halutaan varmistaa, että nielu- ja päästöluvut ovat todellisia. Tiedolla voi olla hänen mukaansa isokin merkitys ilmastotoimien kustannustehokkuuteen.
Laskelmien oikeellisuus on koko päästölaskennan perusta. Yhtä tärkeää on, että laskelmien perusta olisi samanlainen vähintäänkin kaikissa EU-maissa.
On hienoa, että Suomen tavoitteena on luoda seurantajärjestelmä, jota voitaisiin käyttää koko EU:ssa, ehkä maailmanlaajuisestikin. Olosuhteet vaihtelevat, mutta ilman yhteistä luotettavaa, yhteismitallista ja vertailukelpoista laskentamallia tutkimustuloksia ei voi käyttää mihinkään. Ei varsinkaan maiden välisen päästökaupan perustana.
Uutista korjattu 30.8.2025 klo 9.29: Kuutio puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia, tarkoittaa se noin viittä miljoonaa kuutiota puuta.
- Osaston luetuimmat
