Metsien hakkaaminen on osalle EU-komissiosta edelleen ennen muuta biotalouden myrkkypilleri

Kaiken, tai ainakin melkein kaiken, piti muuttua vuoden 2024 EU-vaalien jälkeen.

Pohjoismaiseen metsätalouteen välillä lähes avoimen vihamielisesti suhtautuneen edellisen EU-komission tilalle nimitettiin uusi. Sen odotettiin nostavan metsäpohjaisen biotalouden arvoon arvaamattomaan.

Suomen ja Ruotsin pääministerit Petteri Orpo (kok.) ja Ulf Kristersson vakuuttivat, että uudelleen komission puheenjohtajaksi valittu saksalainen Ursula von der Leyen kuunteli ennen EU-vaaleja poikkeuksellisen herkällä korvalla pohjoismaisen metsätalouden huolia.

Uuden komission työohjelmassa metsäasiat tuntuivat kuitenkin hukkuvan suurempien asioiden alle. Komissaarien kabineteista tosin korostettiin, että kirjaukset biotalouden kilpailukyvyn parantamisesta koskevat nimenomaan metsätaloutta, vaikka metsä-sanaa ei ohjelmassa liiemmin käytetty.

Työn alla olevassa EU:n biotalousstrategiassa metsäpohjaisen biotalouden kunnian palauttaminen on jo haudattu niin syvälle, että on syytä kysyä, viritettiinkö odotukset Suomessa ja Ruotsissa liian korkealle?

MT:llä on hallussaan luonnos biotalousstrategiasta. Se on tarkoitus julkaista marraskuun lopussa.

Luonnoksen perusteella metsätalouden nykyisellä arvoketjulla on EU-komission biotalousajattelussa vaatimaton sivurooli.

Edellinen EU-komissio suhtautui pohjoismaiseen metsätalouteen välillä suorastaan avoimen vihamielisesti. Kuva: Kari Lindholm

Metsäalan kilpailukyvyn ylläpitämisestä tai vahvistamisesta ei juurikaan löydy viitteitä. Teollisuuden puuraaka-ainehuollon varmistamisen sijaan strategiaan on kirjattu paljon sellaista, mikä päinvastoin tuo lisähaasteita koko arvoketjulle.

Tässä yksi esimerkki:

”Metsätalouden biomassan saatavuus on sovitettava yhteen ekologisten rajoitteiden kanssa. Ekologista kestävyyttä tulee vahvistaa edistämällä kestävää metsänhoitoa, ennallistamalla heikentyneitä alueita ja ottamalla käyttöön ympäristöä vähän kuormittavia hakkuumenetelmiä.” (EU:n biotalousstrategian luonnos, käännös MT)

Jos eurooppalaiset sahateollisuusyritykset tulkitsevat tätä kirjaimellisesti, niiden on harkittava joko tuotannon supistamista tai siirtämistä pois EU-alueelta.

Sahoilla ei ole varaa kyseenalaistaa ekologista kestävyyttä, jos ne haluavat varmistaa oman tulevaisuutensa. EU-komission linjaus viittaa kuitenkin siihen, että kilpailukyvyn varmistaminen ei ole etusijalla, kun raaka-ainehuoltoa ja ympäristönsuojelua sovitetaan yhteen.

Puun energiakäyttöön liittyvät kirjaukset ovat samansuuntaisia. Komissio tuntuu myös luottavan enemmän sääntelyyn kuin markkinavoimiin, kun puun jalostamisessa pyritään painottamaan pitkäkestoisia korkean lisäarvon tuotteita (ns. kaskadiperiaate).

Suomalainen selluteollisuus ei edelleenkään näytä olevan Brysselin EU-komissiossa korkeassa kurssissa. Kuva: Petri Blomqvist

EU-komission viimeaikaiset käytännön toimet ovat kuitenkin selkeässä ristiriidassa luonnosvaiheessa olevan biotalousstrategian kanssa.

Useat Brysselin komissio- ja diplomaattilähteet ovat vahvistaneet MT:lle, että edellisen komission vahvalla ympäristö- ja ilmastonäkökulmalla valmisteltuja metsälakeja ollaan joko korjaamassa tai suorastaan perumassa. Korjausliikkeitä tehdään, koska jäsenmaat ja kauppakumppanit painostavat.

Suurennuslasin alle ollaan ottamassa metsäkato- ja monitorointiasetusten lisäksi myös muiden muassa ennallistamisasetus ja maankäytön sekä metsätalouden päästöjä ja hiilinieluja säätelevä lulucf-asetus.

Biotalousstrategian ja EU-komission käytännön operoinnin välistä ristiriitaa selitetään Brysselissä valtataistelulla. Sitä käydään komission ja EU-parlamentin sisällä sekä myös niiden välillä.

Edellisellä vaalikaudella (2019–2024) vahvoilla olleet ympäristö- ja ilmastopääosastojen virkahenkilöt yrittävät pitää huolta siitä, että EU:n vihreää siirtymää ei ajeta kokonaan alas. Tämä näkyy biotalousstrategiassa.

Komission puheenjohtaja von der Leyen esikuntineen puolestaan pyrkii lunastamaan jäsenmaille annettuja lupauksia taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisesta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että parlamentille on avattu mahdollisuus kaataa kiistelty metsäkatoasetus.