• EU:n metsäsäädöksille torppaus ja lykkäys parlamentissa – MTK pitää päätöksiä tervetulleina

    Datan kerääminen metsistä nähtiin komission pyrkimyksenä lisävalvontaan.
    Komission esityksen kaatuminen vahvistuu lopullisesti lähiaikojen täysi-istunnossa. Arkistokuva.
    Komission esityksen kaatuminen vahvistuu lopullisesti lähiaikojen täysi-istunnossa. Arkistokuva. Kuva: Hatim Kaghat
    Metsä|Metsäpolitiikka
    23.9.202517:20
    Heli Lehtelä

    Euroopan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnat äänestivät tänään tiistaina metsien monitorointiasetuksesta, joka lisäisi metsistä kerättävää dataa. Valiokunnat hylkäsivät esityksen asetuksesta.

    MTK kertoo tiedotteessaan seuranneensa kehitystä tiiviisti ja nostaneensa esiin lainsäädännön ongelmakohdat jo varhaisessa vaiheessa. MTK:n näkemyksen mukaan metsien monitorointi ei tuo lisäarvoa metsänomistajille. Kaatuminen vahvistuu lopullisesti lähiaikojen täysi-istunnossa.

    ”Metsänomistajilla on jo käytössään runsaasti kansallista ja kansainvälistä dataa metsäsuunnittelun tueksi. EU-tason metsämonitoroinnin kehittäminen uhkaisi omaisuudensuojaa, lisäisi sääntelyä ja antaisi komissiolle laajat valtuudet yksityiskohtaiseen karttatason tietoon, jonka käytöstä ja tulkinnasta ei ole varmuutta. Käytännössä kyse oli komission pyrkimyksestä keskittää metsien valvontavalta itselleen”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

    ”Kukaan päättäjä ei ole pystynyt perustelemaan, mihin metsien monitorointiasetuksen raakadataa käytettäisiin tai miksi komissio tarvitsee metsänomistajien tilakohtaista tietoa itselleen.”

    Maria Pohjala

    Komissio on ilmoittanut tällä kaudella tavoitteekseen EU-lainsäädäntöjen yksinkertaistamisen, mutta MTK:n mukaan metsien monitorointilainsäädäntö ei tue tätä tavoitetta. Toteutuessaan se lisäisi jäsenmaiden raportointivelvoitteita merkittävästi.

    ”Metsiin liittyvää lainsäädäntöä on tullut viime vuosina runsaasti. Kukaan päättäjä ei ole pystynyt perustelemaan, mihin metsien monitorointiasetuksen raakadataa käytettäisiin tai miksi komissio tarvitsee metsänomistajien tilakohtaista tietoa itselleen”, sanoo MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala.

    Lisäksi komissaari Jessika Roswall esitti tiistaina, että metsäkatoasetuksen toimeenpanoon myönnetään vuoden lisäaika, eikä velvoitteita sovelleta vielä ensi vuoden alusta.

    ”MTK ottaa tämän uutisen ilolla vastaan. Hyvää tarkoittava metsäkatoasetus on osoittautunut toimimattomaksi ja aiheuttaa tarpeetonta sääntelyä. Jatkoaika mahdollistaa asetuksen yksinkertaistamisen ja ehkä voi johtaa asetuksesta luopumiseen – valitettavasti monet toimijat mukaan lukien metsänhoitoyhdistykset ovat jo joutuneet investoimaan tarpeettomaan ja tuloksettomaan järjestelmään”, korostaa Marko Mäki-Hakola.

    Metsien monitorointiasetuksessa komissio haluaa, että metsätietoa kerätään ja jaetaan karttamuodossa jopa tilatasolta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenelle metsädata kuuluu ja miten sitä käytetään, sillä metsänomistajat eivät välttämättä tiedä tietojen käyttötarkoitusta. Asetus lisäisi metsänomistajien raportointivelvoitteita ja kasvattaisi jäsenmaiden hallinnollista työtä.

    Juttua muokattu 24.9.2025 kello 8.44. Lisätty tieto siitä, että Euroopan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnat äänestivät metsien monitoroinnin hylkäämisen puolesta.

    Lisää aiheesta
    • Metsäkatoasetus koskee puutavaraa, naudanlihaa, palmuöljyä, kumia, kahvia ja kaakaota.

      Metsäpolitiikka | Metsäkatoasetusta aiotaan lykätä vuodella – komissio vetoaa teknisiin ongelmiin

    • Euroopan komissio haluaisi seurata jäsenmaiden metsien tilaa. Kuvituskuva.

      Metsäpolitiikka | EU:n esitys jäsenmaiden metsien seurannasta kaatuu tänään, mepit arvioivat

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin