• Ruotsin ja Suomen pääministerit Uffe ja Pete vonkaavat EU:n Ursulaa apuun

    Ilmastopolitiikka ajoi karille, koska sääntelyä laadittaessa muutamat yksityiskohdat unohtuivat, kirjoittaa Kai Merivuori kolumnissaan.
    Ruotsin ja Suomen pääministerit Ulf Kristersson ja Petteri Orpo kirjelmöivät hiljan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
    Ruotsin ja Suomen pääministerit Ulf Kristersson ja Petteri Orpo kirjelmöivät hiljan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Kuva: Timo Filpus
    Metsä|Metsäpolitiikka
    9.10.202517:30
    Kolumni
    Kai Merivuori

    Pete ja Uffe ovat keksineet yhdistää voimansa EU-lobbauksessa. Kirjeessään Ursulalle he korostavat metsäsektorin merkitystä taloudelle, työllisyydelle, hiilensidonnalle ja potentiaalisena fossiilisten raaka-aineitten korvaajana.

    Lisäksi he tuovat esiin ennakoimattomat muutokset; metsien kasvun hidastumisen, kuivuuden ja hyönteistuhot sekä Venäjän inhojen tuhotöiden vaikutukset talouksiin.

    Virkaveljeksillä on suru puserossa, kun hiilineutraalisuustavoitteisiin ei päästä, vaikka luvattiin. Metsät eivät olekaan ennakoituja hiilinieluja, joilla kompensoidaan muiden syntejä. Hyvä, jos ovat edes hiilineutraaleja.

    Nopeita keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi ei ole, paitsi hakkuiden rajoittaminen. Tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, kun sääntelyä laadittaessa unohdettiin muutama yksityiskohta. Käytettiin virheellisiä laskentamenetelmiä, joita jälkeenpäin korjattiin.

    Unohdettiin kasvun vaihtelu, maaperän päästöt, mitattiin väärin eikä ymmärretty, että puuta kaatuu myrskyissä, tuupertuu tykkyjen alla ja syödään, tai ainakin nilaa nakerretaan. Teollisuuden kilpailukyky ja talouden suhdanteet jäivät myös huomioimatta.

    Maankäyttösektorin (LULUCF) laskentaa ja sääntelyä käytetään EU:n ilmastotavoitteiden turvaamiseen. Nyt rangaistus uhkaa Euroopan partiopoikia. On tehtävä jotain. Niinpä vedotaan Ursulaan, että korjaisi vääryydet. Veljet muistuttavat, etteivät ole yksin, jos mitään ei tapahdu ja ehdottavat, että puupohjaiset tuotteet huomioitaisiin vihreän siirtymän edistäjinä.

    He vakuuttavat tukevansa EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä – jos maankäyttösektoria koskevat virheet oikaistaan ja ylioptimismista luovutaan. Hyvä. Mitähän jää jäljelle?

    ”Nyt rangaistus uhkaa Euroopan partiopoikia.”

    Euroopan tulevaisuus perustuu parivaljakon mukaan vihreään siirtymään, joka yhdistää kasvun, työpaikat ja päästövähennykset. Nyt näyttää siltä, että LULUCF-regulaatio meni metsään ja se on avattava. Metsäkatoasetus EUDR siirtyy jälleen, ja kestävän kehityksen raportointidirektiivi CSRD siirtyy kolmella vuodella.

    Komission regulaatiovyörytys on mennyt pieleen: tarkoitus oli hyvä, mutta keskittyminen olennaiseen puuttui. Virkaveljet ovat varmasti tyytyväisiä, että osa sääntelyrevohkasta kaatuu omaan mahdottomuuteensa, muuten pitäisi kirjoittaa kirjeitä viikoittain. Tällä touhulla jää monta hyvääkin hanketta toteutumatta.

    Samanaikaisesti tosielämässä puun käyttö vähenee. Biojalostamot seisovat, kun sellumarkkina takkuaa. Sahat ja vaneritehtaat pysähtyvät, kun kapula ja liimattu viilu eivät käy kaupaksi. Energiapuun kysyntä romahti, kun varastoja paisutettiin liikaa ja asiakkaat investoivat sähkökattiloihin.

    Kun ministerit nyt kaveeraavat tiiviisti EU:ssa, voisi Pete vaivihkaa kysäistä Uffelta, että miten tuota puurakentamista oikeasti saataisiin käyntiin Suomessa, kun kaikissa hallitusohjelmissa sitä on tavoiteltu jo 30 vuotta, eikä aikaan ole saatu kuin muutama pilottihanke ja kasa konkursseja. Noloahan se on, kun nyt Ursulaltakin tätä fossiilisten korvausta vongataan.

    Kirjoittaja on sahateollisuuteen erikoistunut konsultti.

    Lisää aiheesta
    • Metsät ovat mittava hiilinielu. Metsän käyttöä ei kuitenkaan haluta rajoittaa, sillä puutuotteetkin toimivat hiilivarastoina.

      Metsäpolitiikka | Suomi vastustaa metsien käytön rajoittamista etupäässä hiilinieluiksi

      Tilaajalle
    • EU:n ilmastopolitiikka on nojannut Sari Essayahin (kd.) mukaan liiaksi hiilinieluihin.

      Metsä | Essayah: Kauas nielut karkaavat

    • Metsä | Olisiko valtakunnan metsissä sittenkin kaikki hyvin ‒ kannattaisiko huomio kiinnittää taas lentämiseen ja muuhun kuluttamiseen?

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin