• Ilmastokriisi ei odota – EU:n on korjattava huonot lait vihreää siirtymää vaarantamatta

    USA:ssa poljento on tätä nykyä se, että kun valta vaihtuu, kaikki vanha ja vielä vähän enemmän romutetaan. EU ei saisi sortua samaan.
    Kuva: Timo Filpus
    Pääkirjoitus|Metsäpolitiikka
    2.10.202518:00
    Pääkirjoitus
    Tapio Nurminen

    Pitkään näytti siltä, että Ursula von der Leyenin johtama uusi EU-komissio pyrkii sovittamaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen ympäristön- ja ilmastonsuojelua sekä EU-talouden monitahoisia intressejä.

    Viimeisimpien käänteiden perusteella tasapaino on kuitenkin järkkymässä. Huonosti valmistelluille laeille on käymässä huonosti, koska kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat liian suuria. (MT 29.9.)

    Lisää aiheesta
    • Hankintahakkuita tekevän metsänomistajan pitää olla tarkkana metsäkatoasetuksen kanssa. Kuvituskuva.

      Metsäpolitiikka | Mikä ihmeen metsäkatoasetus? Näin se vaikuttaa metsänomistajiin ja naudanlihantuottajiin

      Tilaajalle

    Metsäkatoasetuksen mukanaan tuoma tarpeeton ja resursseja nielevä raportointi on myrkkyä pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Keskeisten kauppakumppanien palaute on sekin ollut yksiselitteisen kielteistä.

    Myös muita von der Leyenin johtaman edellisen komission metsiä koskevia ympäristö- ja ilmastolakeja murennetaan aktiivisesti.

    Saksan liittokansleri Friedrich Merz (vasemmalla edessä) on painostanut EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin (selin oikealla) korjaamaan epäonnistuneita ympäristö- ja ilmastolakeja.
    Saksan liittokansleri Friedrich Merz (vasemmalla edessä) on painostanut EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin (selin oikealla) korjaamaan epäonnistuneita ympäristö- ja ilmastolakeja.  Kuva: Nikolai Linares

    EU-parlamentti on torjumassa metsien käytön valvontaa kiristävää monitorointiasetusta. Mitään lisäarvoa uusi säädös ei toisi. Se vain lisäisi byrokratiataakkaa, vaikka juuri sitä on luvattu keventää.

    EU-säädöksien määräämään hiilinielujen laskentaan liittyy ongelmia, jotka heikentävät metsäisten maiden biotalouden kilpailukykyä. Jonkinlainen korjausliike on pakko tehdä.

    Lisää aiheesta
    • Metsät ovat mittava hiilinielu. Metsän käyttöä ei kuitenkaan haluta rajoittaa, sillä puutuotteetkin toimivat hiilivarastoina.

      Metsäpolitiikka | Suomi vastustaa metsien käytön rajoittamista etupäässä hiilinieluiksi

      Tilaajalle

    On täysin mahdollista, että myös maa- ja metsätaloudelle sälytetyn ennallistamisen kanssa pitää peruuttaa, koska asetuksen toimeenpanon huomattavan suurille kustannuksille ei tahdo löytyä maksajaa.

    Hiilinielujen laskentaan liittyy ongelmia, jotka heikentävät metsäisten maiden biotalouden kilpailukykyä.

    Eivätkä ongelmat rajoitu vain maa- ja metsätalouteen. Uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltäminen tuskin toteutuu vuonna 2035. Syyt ovat sekä taloudellisia että poliittisia.

    Autoteollisuus alihankintaketjuineen on edelleen yksi Euroopan talouden tukipilareista. Liikenteen sähköistämiseen liittyvät kielteiset työllisyysvaikutukset ovat olleet odotettua rajumpia. Irtisanomisten tahti vain kiihtyy, jos polttomoottorikielto toteutuu.

    Erityisesti Saksassa kaikki tämä vauhdittaa oikeistopopulistien suosion kasvua. Duisburg-Essenin yliopiston asiantuntijat varoittivat jo helmikuun liittopäivävaalien jälkeen, että Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) menestyi läntisessä Saksassa nimenomaan autoteollisuuskaupungeissa.

    Saksan autoteollisuudella menee huonosti, koska liikenteen sähköistäminen ei ole edennyt odotetusti.
    Saksan autoteollisuudella menee huonosti, koska liikenteen sähköistäminen ei ole edennyt odotetusti. Kuva: Volkswagen

    Sama meno jatkui suurimman osavaltion, perinteisestä teollisuudestaan tunnetun Nordrhein-Westfalenin kunnallisvaaleissa muutama viikko sitten (Die Zeit 15.9.)

    Tätä meneillään olevaa poliittista käännettä Bryssel ei voi sivuuttaa. Saksa pitää siitä huolen yhdessä muiden autoteollisuusmaiden kanssa.

    EU:n on kyettävä korjaamaan ja tarvittaessa myös peruuttamaan lakeja, joiden vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin mitä tavoiteltiin. Peruuttamiseen ja korjaamiseen liittyy kuitenkin myös varjopuolia, joita ei pidä väheksyä.

    EU:n on huolehdittava siitä, ettei lainsäädännön kanssa tehdä liian herkästi liian jyrkkiä äkkikäännöksiä.

    EU:n ympäristö- ja ilmastolakeihin tehtävät tuntuvat muutokset ovat huonoja uutisia niille aloille ja yrityksille, jotka ovat jo pitkään panostaneet vihreään siirtymään. Koska talouselämälle ylipäätään nimenomaan ennustettavuus on kaiken perusta, kilpailukyvyn puolesta liputtavan EU:n on huolehdittava siitä, ettei lainsäädännön kanssa tehdä liian herkästi liian jyrkkiä äkkikäännöksiä.

    Ympäristö- ja ilmastoasiat olivat agendalla myös Kööpenhaminan epävirallisessa EU-huippukokouksessa. Kuvassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (vas.)ja puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Fredriksen
    Ympäristö- ja ilmastoasiat olivat agendalla myös Kööpenhaminan epävirallisessa EU-huippukokouksessa. Kuvassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (vas.)ja puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Mette Fredriksen Kuva: Christian Falck Wolff

    Äänestäjien huutoon pitää vastata, mutta ei samalla tavalla kuin presidentti Donald Trumpin hallitsemassa USA:ssa, missä kaikki ja vielä vähän enemmän menee uusiksi, kun valta vaihtuu.

    Erityisen huolestuttavaa on se, jos ilmastonmuutoksen, ihmiskunnan vääjäämättä suurimman turvallisuusriskin kanssa tempoillaan vaalikaudesta toiseen. Tässäkin USA on varoittava esimerkki. Trump ei ole vain ajanut alas edellisen hallinnon lakeja. Hän kieltää koko ilmastonmuutoksen.

    Se, että EU:ssa ei lähdetä tällaiseen hölmöilyyn ja huolehditaan lainsäädännön ennustettavuudesta, pitää nostaa keskeiseksi osaksi Euroopan strategisen autonomian vahvistamista.

    Lisää aiheesta
    • Ympäristökomissaari Jessika Roswallin mukaan EU-komissio haluaa lykätä metsäkatoesityksen voimaantuloa taas vuodella.

      Metsäpolitiikka | EU:n metsälainsäädäntö murenee käsiin – miksi Bryssel möhlii juuri siinä, missä sen piti olla maailman paras?

      Tilaajalle
    • Esimerkiksi metsien ja soiden kasvihuonekaasumittauksissa vaikuttaa olevan tarkentamisen varaa. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Asiantuntija ihmettelee: Luken ja Syken kasvihuonekaasujen laskentatulokset heittävät jopa kymmeniä miljoonia hiilitonneja

    • EU:ssa tarvitaan yhteinen, luotettava ja vertailukelpoinen metsien hiilinielujen laskentamalli.

      Metsä | Suomen metsät tarvitsevat reilut säännöt ‒ hiilinieluihin yhteismitallinen laskukaava

    Artikkelin aiheet
    ilmastopolitiikka
    EU:n lainsäädäntö
    vihreä siirtymä
    autoteollisuus
    ilmastonmuutos
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin