Mikä ihmeen metsäkatoasetus? Näin se vaikuttaa metsänomistajiin ja naudanlihantuottajiin

EU:n metsäkatoasetuksen tavoitteena on vähentää metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä sekä EU-alueella että etenkin sen ulkopuolella.

Metsäkadon suurimmat riskialueet ovat päiväntasaajan ympäristössä, noin Kravun ja Kauriin kääntöpiirien välisellä alueella.

”EU:n sisäpuolella riskitaso on aivan marginaalinen verrattuna siihen, mitä se on EU:n ulkopuolella”, kertoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Shingo Masuda.

Asetuksessa on kolmiportainen riskiluokittelu. Kaikki EU-maat ovat matalan riskin maita. Maan riskiluokitus vaikuttaa siihen, millaista asianmukaisen huolellisuuden tasoa valmistetuilta tuotteilta odotetaan.

Palataan asianmukaiseen huolellisuuteen hieman myöhemmin. Ensin on hyvä perehtyä siihen, millaisia toimijoita asetus koskee.

Ensinnäkin asetus koskee maahantuojia eli EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa tuontia. Tuonnissa kaikki asetuksen velvoitteet koskettavat toimijaa kokoluokasta huolimatta.

Toiseksi asetus koskettaa toimijoita, jotka saattavat tuotteen ensimmäisenä kotimaan markkinoille.

”Näitä ovat lähtökohtaisesti puutavaran ostajat. Nautasektorilla lähtökohtaisesti nautaa teurastavat teurastajat”, Masuda sanoo. Heitä koskevat asetuksen päävelvoitteet.

Kolmanneksi asetus koskee kauppaa käyviä eli kaikkia niitä, jotka toimivat tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen.

”Jos et ole suuryritys, kauppaa käyvän velvoite on ainoastaan ottaa vastaan DD-viitenumero ja pyydettäessä välittää se eteenpäin. Tämä on pk- tai mikroyrityksen ainoa velvoite.”

Lisäksi kaikilla on yhteinen tiedoksiantovelvoite, eli asetuksen vastaiseen toimintaan törmätessä on ilmoitettava siitä Ruokavirastolle.

Asianmukaisen huolellisuuden vakuutuksen laatiminen koskee niitä naudanlihantuottajia, joiden tilalla on suoramyyntiä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

DD-lyhenne tulee sanoista due diligence. Suomeksi termi kääntyy muotoon asianmukainen huolellisuus.

Käytännössä asianmukainen huolellisuus tarkoittaa, että toimija huolehtii metsäkatoasetuksen velvoitteista: tuote ei saa aiheuttaa metsäkatoa, sen valmistuksen pitää noudattaa alkuperämaan lainsäädäntöä ja tuotteesta pitää tehdä DD-vakuutus.

DD-vakuutus on eräänlainen markkinoillesaattamisilmoitus, joka tehdään asetuksen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmä luo ilmoitukselle viitenumeron, jota hyödynnetään tuotteen jäljitettävyyteen.

Jäljitettävyys edellyttää tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Tuotteen, kuten suklaapatukan, ei tarvitse olla jäljitettävissä yksittäiseen kaakaopensaaseen tai sahatavaran kantoon.

”Viitenumeroiden avulla pystytään selvittämään lopputuotteesta, kuka sen on ostanut ja kuka saattanut markkinoille.”

Tuotteen ensimmäinen markkinoille saattaja on se taho, joka vastaa DD-viitenumeron luomisesta. Muut vain välittävät numeron eteenpäin.

Entä miten tämä kaikki koskettaa suomalaista metsänomistajaa tai naudanlihantuottajaa?

Puutavaran osalta toimija eli tuotteen markkinoille saattaja on se, joka puun hakkaa. Pystykaupassa se on hakkuun tekevä yritys, mutta hankintahakkuussa ensisijaisesti metsänomistaja.

”Mutta on kohtuutonta, että niiden 40 000 metsänomistajan, jotka tekevät hankintahakkuita, pitäisi ymmärtää, mikä on asianmukainen huolellisuus ja miten tehdä DD-vakuutus”, Masuda sanoo.

Metsänomistaja voi sopia puun ostajan tai Metsänhoitoyhdistyksen kanssa, että tämä tekee vakuutuksen metsänomistajan puolesta.

Metsänomistajan täytyy vain huolehtia, että pitää tallessa metsänkäyttöilmoituksen, puukauppasopimuksen ja mittausasiakirjan.

Naudanlihantuotannossa asetus koskee teurastamoiden lisäksi suoramyyntitilallisia, joita on Suomessa noin 300. Tila voi pyytää teurastajaa tekemään DD-vakuutuksen. Käytännön toteutustapaa hiotaan parhaillaan Ruokavirastossa.

Jos hankintahakkaajalta jää DD-vakuutus tekemättä, puuta ei voi myydä. Ostajan tai Metsänhoitoyhdistyksen voi valtuuttaa tekemään vakuutuksen. Kuva: Timo Filpus

”DD-vakuutuksen tekeminen on kuin veroilmoituksen täyttäminen. Nettialusta, johon luodaan tunnukset, täytetään nettilomake ja painetaan nappia”, Masuda kuvailee.

Esimerkiksi puutavaran ostajat ja maahantuojat täyttävät lomakkeeseen muun muassa omat tietonsa, tuotteen tiedot ja alkuperä- eli geolokaatiotiedot.

”Alle neljän hehtaarin metsäkuviot ilmoitetaan yhtenä pisteenä, yli neljän hehtaarin kuviot monikulmioina. Nautapuolella ilmoitetaan tilan koordinaatit”, Masuda sanoo.

Lain seurannassa tarkoituksena on lähteä liikkeelle neuvonnalla.

”Pyritään tunnistamaan, onko yritetty täyttää asetuksen velvoitteet. Jos on yritetty, niin ei lähdetä hakemaan sanktioita.”

Kansallinen laki lähti lausuntokierrokselle elokuun lopussa. Lakiin on kirjattu asetuksen noudattamatta jättämisestä tulevat seuraukset.

Ensin tulee tarkastajan antama huomautus. Jos puutteita ei korjata, tulee määräys. Sen jälkeen tulee rikkomusmaksu ja vasta lopuksi markkinoillesaattamiskielto ja seuraamusmaksut.