Metsäkatoasetus aiheuttaa ruokataloille miljoonakulut ja paljon lisätyötä – nautojen sijainnit tiedettävä koordinaatteineen
Vuodenvaihteessa voimaan tulevan EU-asetuksen myötä raaka-aineen täytyy olla jäljitettävissä ja pitää olla varmistus, että sen tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa.Tilaajalle
Jos metsä on raivattu pelloksi 1.1.2021 tai sen jälkeen, ei sellaisella alueella saa laiduntaa nautoja, jos haluaa saattaa lihat markkinoille. Säilörehun tuottaminen alueella olisi kuitenkin sallittua. Metsälaitumilla laidunnus saa jatkua. Kuva: Kai TirkkonenElintarviketeollisuus valmistautuu noudattamaan vuodenvaihteessa voimaan tulevaa EU-asetusta, jonka lopullisesta tulkinnasta ei ole vielä täyttä varmuutta.
Metsäkatoasetus tulee näillä näkymin voimaan ensimmäinen tammikuuta.
Sen myötä EU-alueella ei saa myydä sellaista kahvia, kaakaota, soijaa, naudanlihaa, palmuöljyä, puuta tai kumia, joka on aiheuttanut metsäkatoa.
Raaka-aineen täytyy olla jäljitettävissä ja pitää olla varmistus, että sen tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa, kertoo vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta (ETL).
Haasteita elintarviketeollisuudelle tulee maailmalta hankittavista raaka-aineista. Niitä ei useinkaan ole eräkohtaisesti jäljitetty tilatasolle asti.
”Tosiasiallisesti kotimaisen naudan metsäkatoriski on kuitenkin olematon.”
Yrityksille tästä on tulossa lisätyötä ja -kustannuksia.
”Esimerkiksi jokaisesta naudasta on oltava koko sen elinkaaren ajalta tiedossa sen sijaintipaikat koordinaatteineen. Lisäksi tuottajalta on oltava vakuutus, ettei laidunnus ole aiheuttanut metsäkatoa”, Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti kertoo.
”Naudoista löytyy kotimaassa tieto, missä kukin eläin on elämänsä aikana ollut. Sitä, onko se aiheuttanut metsäkatoa, ei löydy samasta rekisteristä”, Levón toteaa.
”Tosiasiallisesti kotimaisen naudan metsäkatoriski on kuitenkin olematon”, Levón sanoo.
Maito ei kuulu asetuksen listaan. Lypsylehmät tulevat siinä vaiheessa vaatimuksiin mukaan, kun ne teurastetaan.
Vaadittavien tietojen keräämistä varten joudutaan rakentamaan täysin uusi tietojärjestelmä.
Elintarvikeala tekee uutta tietojärjestelmää yhdessä tarvittavan tiedon tuottamiseen naudan elinkaaritiedon osalta, Lahti kertoo.
”Järjestelmän rakentamisessa on alalla hyvää yhteistyötä.”
Osassa EU-maista hallinto on vastannut järjestelmän valmistelusta. Se harmittaa Suomessa, kun täällä vastuu on jäänyt toimialan harteille.
”Yritimme pitkään löytää ratkaisua viranomaisjärjestelmien kautta, mutta lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tehdä uusi järjestelmä”, Lahti sanoo.
”Puun ja kuoren välissä ollaan. Oletus on, että nykyisellä asetuksella mennään.”
Hankalaksi tilanteen yrityksille tekee, että vieläkään ei ole varmuutta, pysyykö asetus nykyisessä muodossa, vai tehdäänkö siihen vielä muutoksia.
Toukokuussa laaja joukko EU-maiden maatalousministerejä vaati muutoksia asetukseen. Heinäkuussa Saksan liittokansleri Friedrich Merz on vaatinut paketin avaamista.
Aikaa asetuksen voimaan tuloon on neljä kuukautta.
Kumpi olisi parempi tilanne asetuksen avaaminen nyt vai sen pitäminen sellaisena kuin se on?
”Puun ja kuoren välissä ollaan. Oletus on, että nykyisellä asetuksella mennään ja pystymme nykymuotoista asetusta noudattamaan ensimmäinen tammikuuta”, Lahti sanoo.
Suomessa valmistelua on tehty pitkään.
”Kaikissa maissa ei olla valmistelussa käsittääkseni niin pitkällä kuin Suomessa. Tarve avata asetusta nousee, kun käytännön haasteet tulevat vastaan”, Levón arvioi.
”Suomalaisilla yrityksillä on hyvät valmiudet täyttää vaatimukset. Töitä vastuullisten hankintakäytäntöjen eteen on tehty pitkään”, Levón sanoo.
Tulkintoja kuitenkin yhä odotetaan moniin kysymyksiin, Levón muistuttaa.
Hän pohtii, täytyykö Suomessa olla aina etunojassa, kun EU-tasolla vielä moni asia tuntuu elävän.
ETL pitää asetuksen tavoitteita hyvinä, mutta toivoo, että asetusta yksinkertaistettaisiin ja sujuvoitettaisiin. Myös lisäaikaa toivotaan.
”Toimitusketjuissa voi tulla katkoksia, jos nykyisellä aikataululla mennään”, Levón sanoo.
”Tarkkaa lukua ei kukaan ole uskaltanut laskea.”
Kallista asetuksen noudattamisesta tulee.
”Kustannuksista on vaikea sanoa. Tarkkaa lukua ei kukaan ole uskaltanut laskea”, Lahti sanoo.
”Koko elintarvikealalla Suomessa kustannukset nousevat miljooniin”, hän arvioi.
Tarvitaan uusi tietojärjestelmä, muutoksia vanhoihin järjestelmiin, koko arvoketjun kattavaa tiedotusta ja työaikaa asiantuntijoilta.
”Tämä on merkittävä EU-sääntelystä tuleva kustannus”, Lahti toteaa.
”Atrialla suuria muutoksia lihan hankintaan ei ole tulossa. Tulemme varmistamaan, että nykyiset tuotteet ovat metsäkatovapaita”, Lahti sanoo.
Tulkintaohjeita tarvitaan myös varastossa olevalle naudanlihalle.
”Suomalainen naudanlihantuottaja ansaitsee parempaa hallintoa ja ennakoitavuutta.”
Metsäkatoasetuksen valmistelu on ollut myös maanviljelijöille stressaavaa, Lahti muistuttaa.
Muun muassa investointien suunnittelu on ollut vaikeaa, kun viime vuosina väännettiin tulkinnasta, aiheuttaako puiden kaataminen uuden navetan alta metsäkatoa.
”Suomalainen naudanlihantuottaja ansaitsee parempaa hallintoa ja ennakoitavuutta.”
Metsäkatoasetuksen ensisijaisena tavoitteena on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonti EU-alueelle muun muassa Etelä-Amerikasta.
Raportointi on tehtävä myös EU-alueella tuotetuista listalla olevista raaka-aineista, vaikka metsäkatoriski olisi vähäinen.
Suomessa asetusta tulee valvomaan Ruokavirasto.
”Tarvitaan hyvää yhteistyötä Ruokaviraston kanssa, kun asetusta lähdetään noudattamaan”, Lahti toteaa.
- Osaston luetuimmat
