Metsäkatoasetus tuo suomalaisyrityksille kymmenien miljoonien kulut – eniten kärsivät metsä- ja kaupan ala

EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa suomalaisille yrityksille jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT). Suurimmat kustannukset tulisivat puuta käyttäville yrityksille sekä kaupan alalle.

Puuta käyttävien yritysten perustamiskustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 49 miljoonaa euroa.

Kaupan alan yritysten perustamiskustannukset ovat 54 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 12 miljoonaa euroa. Nautahyödykkeen toimialan osalta kustannukset olivat kolmanneksi suurimmat, mutta selvästi kahta muuta pienemmät.

”Kokonaisuudessaan metsäkatoasetuksen arvioidaan aiheuttavan suomalaisille yrityksille noin 207 miljoonan euron perustamisvaiheen kustannukset ja noin 65 miljoonan euron vuotuiset ylläpitokustannukset. Kyseessä on keskimääräisiin kustannuksiin perustuva arvio, ja siihen liittyy monia epävarmuuksia”, sanoo PTT:n vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi tiedotteessa.

Lisäksi metsäkatoasetuksen myötä tuontihyödykkeiden, kuten kumin, kahvin, kaakaon, soijan ja öljypalmun, tarjonta EU-alueelle saattaa vähentyä, mikä nostaisi raaka-ainehintoja ja kuluttajahintoja.

Naudanlihan tuottajille kustannuksista tulee kolmanneksi suurimmat. Kuva: Kimmo Haimi

PTT:n arvion mukaan yrityksen koko on merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä. Kustannusten keskiarvot suunnilleen kymmenkertaistuvat siirryttäessä pienistä yrityksistä keskisuuriin ja edelleen keskisuurista suuriin. Toisaalta asetuksen kustannukset ovat suhteellisesti suurimpia pienissä yrityksissä.

Asetuksen vakavasta rikkomuksesta tuleva seuraamusmaksu on vähintään neljä prosenttia yhtiön EU:n laajuisesta liikevaihdosta. Pienissä yrityksissä maksun enimmäismäärä on keskimäärin 33 000–69 000 euroa, keskisuurissa 3,5–4,6 miljoonaa euroa ja suurissa yrityksissä 17,1–22,7 miljoonaa euroa.

PTT:n selvityksen perusteella seuraamusmaksun enimmäistaso on niin korkea, että siitä koituvat tappiot olisivat yrityksille erittäin suuri riski.

PTT:n mukaan yritykset kaipaavat metsäkatoasetuksesta selkeää viestintää, koulutusta ja neuvontapalveluita.

Metsäkatoasetus voi nostaa tuontihyödykkeiden, kuten kahvin, hintaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Selvitystä varten PTT otti yhteyttä 100 yritykseen, joista haastateltiin 25. Yritysten toimialat liittyvät kaakaon, kahvin, kumin, nautaeläinten, puun, soijan tai öljypalmun osalta metsäkatoasetuksen alaiseen toimintaan.

Selvityksessä on useita epävarmuustekijöitä, joita aiheuttavat muun muassa otoksen pieni koko, yritysten vaihtelevat valmiudet ja asetuksen tulkintojen keskeneräisyys.

Metsäkatoasetuksen tarkoitus on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa. Se koskee kahvia, kaakaota, naudanlihaa, puuta, kumia, palmuöljyä ja soijaa.