EU:n keskustaoikeisto aikoo taklata Brysselin ”turhat ja huonot” metsälait

EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP pyrkii lunastamaan viime vuoden EU-vaaleissa maa- ja metsätaloudelle annettuja lupauksia. Saksalaisen euroedustaja Stefan Köhlerin mukaan tähtäimessä ovat nyt sekä metsien seurantaa edellyttävä laki että metsäkatoasetus, jonka toimeenpanoa lykättiin jo vuodella.

”Olemme edelleen sitä mieltä, ettei tällaista metsätiedon keräämiseen velvoittavaa EU-lakia tarvita. Siksi me pyrimme tavalla tai toisella estämään sen etenemisen”, Köhler linjaa MT:lle puhelimitse Brysselistä.

Hän muistuttaa, että muiden muassa Saksassa ja Suomessa tietoa kerätään ja hyväksikäytetään jo ”erinomaisesti”. EPP-ryhmän enemmistö katsoo, että tätä osaamista pitää ja sitä voidaan hyödyntää koko EU:ssa myös ilman uutta lakia ja byrokratiaa.

”EU:n ohjeistus riittäisi. Meidän pitää nyt vai katsoa, miten esitys sitovasta laista saataisiin pois pöydältä”; Köhler tähdentää.

Uudistuva Eurooppa -ryhmään (Renew) kuuluva suomalaismeppi Katri Kulmuni (kesk.) on samoilla linjoilla.

”Komissio korostaa byrokratian purkamista, mutta metsien monitoroinnin kanssa mennään ihan väärään suuntaan. Tiedon kerääminen olisi parempi rakentaa esimerkiksi Forest Europen olemassa olevan järjestelmän varaan ilman uusia pykälä ja raportointia”, Kulmuni sanoo.

Forest Europe on analysoinut 44 maasta kerättyä metsätietoa 1990-luvun alusta lähtien. Seuranta kertoo, miten kestävää metsätalous kussakin maassa ja kullakin alueella on.

Edellinen EU-komissio suhtautui tähän monitorointiin kriittisesti ja laati siksi uuden asetusesityksen syksyllä 2023. Metsätaloutta harjoittavien maiden mielestä tiukkaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ajanut komissio halusi rakentaa uuden välineen voidakseen tehokkaammin rajoittaa talousmetsien käyttöä.

Uusi komissio yrittää nyt viedä vanhaa esitystään eteenpäin. MT:n tietojen mukaan EPP:n lisäksi myös Renew-ryhmässä esityksen vastustus kasvaa. Sosiaalidemokraatit (S&D) ja varsinkin vihreät puoltavat sitä.

”Vielä ei ole saatu yksiselitteistä signaalia riittävästä enemmistöstä”, EPP:n Köhler myöntää.

Mitä ilmeisimmin parlamentin suurin ryhmä hakee tukea laitaoikeiston ECR:stä, johon muiden muassa Italian fasistitaustainen pääministeripuolue Italian veljet kuuluu.

”Jos meillä on sellainen hyvä esitys, jota meidän eurooppalaiset äänestäjämme haluavat, oleellista ei ole se, kuka tätä esitystä tukee. Se ei silti tarkoita, että pyrkisimme aktiivisesti yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa”, Köhler puolustautuu.

Hänen mukaansa EPP haluaa avata myös kiistellyn metsäkatoasetuksen. Sen toimeenpanoa lykättiin vuodella eli ensi vuoden alkuun, soveltamiseen liittyneiden ongelmien vuoksi.

”Me emme voi sitä enää kaataa, mutta se ei edelleenkään toimi käytännössä ja siksi tarvitaan muutoksia. Me emme halua, että esimerkiksi sahat joutuvat lopettamaan, koska ne ei pysty hankkimaan puuta”, Köhler painottaa.

EPP yritti metsäkatoasetuksen lykkäyksen yhteydessä saada pykäliin myös ns. nollariskiluokan maista, jotka käytännössä eivät aiheuta metsäkatoa. Jäsenmaiden muodostama neuvosto torjui ehdotuksen. Nyt parlamentti on EPP:n johdolla palaamassa asiaan.

Keskustaoikeisto näyttää ylipäätään olevan sotajalalla EU:n ympäristösääntelyä vastaan. Saksan uusi oikeistovetoinen hallitus haluaa johtaa tätä rintamaa jäsenmaiden neuvostossa ja tukea edellisen komission esityksiä kaatavan tai muuttavan EPP:n ponnisteluja parlamentissa.

”Minusta me olemme päässet hyvin eteenpäin näiden vanhojen rasitteiden työstämisessä”, Stefan Köhler sanoo.