EU:n ilmastopolitiikan raju ristiriita: Saksan autoteollisuus saa ylittää päästörajat ilman sakkoja, mutta Suomea uhkaa jättilasku metsien hiilinieluista

Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat jo pitkään kauhistelleet miljardisakkoja, joita uhkaa tulla, jos EU:n päästörajat ylittyvät. EU-komissio on nyt luvannut tulla vaikeuksissa rypevää teollisuutta vastaan niin, että sakot vältettäisiin.

Konkreettista esitystä odotetaan lähipäivinä. Asiasta kertoi viime viikolla komission teollisuuspolitiikasta vastaava varapresidentti, ranskalainen Stéphane Séjourné Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa.

”Käymme parhaillaan läpi vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan nopea ratkaisu ilman, että siihen sidotaan mukaan EU-parlamentti ja jäsenmaiden muodostama neuvosto”, Séjourné tähdentää.

MT:n lähteet EU-komissiossa korostavat, että luvattua ”nopeaa peruutusta” on vaikea toteuttaa käytännössä.

Autonvalmistajien pitäisi tänä vuonna pudottaa uusien myytyjen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt 93,6 grammaan kilometriltä. Viime vuonna raja-arvo oli 116 g/km. Autoteollisuuden etujärjestö ACEA arvioi, että alan yrityksille räpsähtää ”keskellä syvää kriisiä” yhteensä noin 15 miljardin euron lasku.

Päästörajat ylittyvät, koska sähköautojen myynti ei kasva odotetusti. Heikko menekki ravistelee nimenomaan saksalaista autoteollisuutta ja erityisesti Euroopan suurinta valmistajaa Volkswagenia. Sakoista ollaan luopumassa Saksan järeän painostuksen seurauksena. MT:n lähteiden mukaan vuoden 2035 polttomoottorikieltoon suunnitellaan myös edelleen joustoja.

Autojättien sakkoarmahdus on osa uuden EU-komission laajaa kilpailukykypakettia. Sen ytimessä on yritysten kilpailukyvyn parantaminen ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöä keventämällä. Lisäksi puhtaan teollisuuden kasvua ja perinteisten teollisuudenalojen siirtymistä hiilettömään tuotantoon vauhditetaan 100 miljardin tukipaketilla.

Jo paketin valmisteluvaihe osoitti, että komission sisällä, jäsenmaiden keskuudessa ja EU-parlamentin poliittisten ryhmien välille kytee kitkerä riita ilmasto- ja ympäristötavoitteiden tulevaisuudesta sekä siitä, miten tasapainoisesti uudistukset kohtelevat eri aloja ja eri jäsenmaita.

Yhden tulevan myrskyn silmässä on metsätalous. Samaan aikaan, kun Saksan autoteollisuudelle luvataan helpotuksia, Suomessa kauhistellaan miljardilaskua, joka metsien hiilinielujen supistumisesta mahdollisesti on tulossa.

Kuluvan vuoden alun tiedot kertovat, että Suomen metsät olisivat muuttuneet nieluista päästölähteiksi. Jos tilanne ei korjaannu, nieluyksiköitä on hankittava ulkomailta useilla miljardeilla tavoitetasojen saavuttamiseksi.

Ongelma koskee koko eurooppalaista metsätaloutta ja sen kilpailukykyä. Nielutavoitteiden saavuttaminen vaatisi asiantuntijoiden mukaan hakkuiden nopeaa ja merkittävää rajoittamista.

”Eihän tämä tasapainoiselta näytä”, EU-komission ilmastopääosastolla työskennellyt toisiin tehtäviin siirtynyt virkamies myöntää. Hän noudattaa komission pelisääntöjä, eikä kommentoi asiaa omalla nimellään.

Politico kertoi viime viikolla, että komission sisällä väännettiin ankarasti ympäristö- ja ilmastolainsäädännön keventämisestä. MT:n lähteet vahvistavat Politicon tiedot. Tulossa oli puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ”hyväksymä” radikaalimpi alasajo, jonka ilmastosta vastaava varapuheenjohtaja, espanjalainen Teresa Ribera esikuntineen pystyi torjumaan.

Siitä huolimatta EU-parlamentin johtavat ympäristö- ja ilmastopoliitikot ovat arvostelleet kitkerästi komission ehdotuksia. Niiden katsotaan vaarantavan EU:n tavoitteet vähentää päästöjä vuoden 1990 tasosta 90 prosenttia vuonna 2040 ja pyrkiä hiilineutraaliksi 2050.