• EU-komissiossa saatetaan viimein ymmärtää, että biotaloudessa on suuret mahdollisuudet

    Ympäristökomissaari Jessika Roswallin mielestä biotalous tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia viljelijöille ja metsänomistajille.
    Ruotsalainen ympäristökomissaari Jessika Roswall on tuonut EU-komissioon uusia tuulia.
    Ruotsalainen ympäristökomissaari Jessika Roswall on tuonut EU-komissioon uusia tuulia. Kuva: Philippe BUISSIN
    Pääkirjoitus|Metsä
    31.3.202504:00
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Metsäisissä EU-maissa on tuskailtu vuosia, että EU:ssa ymmärrys metsistä ja metsätaloudesta on ollut hyvin rajallinen. Edellisen komission kaudella metsien rooli nähtiin pääasiassa hiilinieluja ja monimuotoisuuden ylläpitäjänä.

    Asenne näkyi monissa metsätaloutta koskevissa päätöksissä. Vaikka metsäpolitiikka on periaatteessa jäsenvaltioiden kansallisessa päätösvallassa, unionissa on tehty vahvaa metsäpolitiikkaa energia- ja ilmastopolitiikan varjolla. Tavoitteena on ollut vähentää metsien käyttöä. Samansuuntainen ajattelu unionissa on ollut myös omasta maataloudesta, jota on säännelty ahkerasti.

    Vuonna 2023 biotalouden arvonlisä oli Suomessa 29 miljardia euroa.

    EU:n nykyinen biotalousstrategia on laadittu vuonna 2018. Sen edistymistä tarkasteltiin vuonna 2022. Silloin todettiin, että biomassa kysyntää pitäisi hillitä, jotta ympäristötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Biotalous katsottiin uhaksi eikä mahdollisuudeksi.

    Käsitys metsistä ja biotaloudesta kokonaisuutena saattaa olla EU:ssa muuttumassa. EU:ssa valmistellaan nykyisen ympäristökomissaarin, ruotsalaisen Jessika Roswallin johdolla uutta biotalousstrategiaa. Biotalous ei ole pelkästään metsää, vaan se käsittää biomassan jalostamista esimerkiksi elintarvikkeeksi, juomiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi, nestemäiseksi biopolttoaineeksi sekä biosähköksi. (MT 28.3.)

    Roswallin mukaan uuden strategian tarkoituksena on vauhdittaa biotaloutta osana kilpailukykyä, hyödyntää sitä uusiin ja innovatiivisiin käyttötarkoituksiin ja luoda uutta työtä. Hän muistuttaa, että biotaloussektori tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia viljelijöille ja metsänomistajille.

    Suomi on biotalouden kehittämisessä EU:ta edellä. Vuonna 2023 biotalouden arvonlisä oli Suomessa 29 miljardia euroa. Ympäristö- ja ilmastoministerin Sari Multalan (kok.) mukaan Suomen biotalousstrategian tavoite vuosille 2022–2035 on arvonlisän kaksinkertaistaminen. Roswall haluaa ottaa Suomen strategiasta mallia.

    On erittäin hyvä, että komissiossa on viimein havaittu biotalouden kokonaismerkitys ja mittavat mahdollisuudet. Strategian painopisteet julkaistaan tänään kommentoitavaksi. Nyt on aika vaikuttaa.

    Lisää aiheesta
    • Ympäristökomissaari Jessika Roswall lupaa viljelijöille ja metsänomistajille uusia mahdollisuuksia biotalouden parissa.

      Metsäpolitiikka | Pääsevätkö puupohjaiset tuotteet vihdoin valokeilaan EU:ssa? Uusi biotalousstrategia on tekeillä

      Tilaajalle
    • Kainuun työllisyystilanne näytti 1980-luvulla toivottomalta, mutta nyt maakunnassa on Wille Rydmanin mukaan kaikista kovimmat kasvuprosentit ja datakeskus- sekä supertietokone-ekosysteemi, joka ruokkii itse itseään.

      Politiikka | Hallitus ei ole hylännyt Itä-Suomea, Wille Rydman vakuuttaa – EU:lta lobatun avun määrää hän ei osaa arvioida

    • Sekä metsätaloudessa että massa- ja paperiteollisuudessa työllisten määrä lisääntyi, mutta puutuoteteollisuudessa työlliset vähenivät.

      Työmarkkinat | Luke: Biotalous työllistää joka kymmenennen suomalaisen

    • Vuonna 2024 avattiin uusia vientimarkkinoita suomalaisille tuotteille, muun muassa Atrian ja HK Foodsin siipikarjanlihalle.

      Elintarviketeollisuus | Essayah: Ruokaviennin kasvutoimet seuraavankin hallituksen vastuulla

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    biotalous
    EU-komissio
    metsätalous
    Jessika Roswall
    Suomen biotalousstrategia
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 5

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa