Pääsevätkö puupohjaiset tuotteet vihdoin valokeilaan EU:ssa? Uusi biotalousstrategia on tekeillä

EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta biotalousstrategiaa. Se on ruotsalaisen ympäristökomissaarin Jessika Roswallin vastuulla.

Biotaloudella tarkoitetaan biomassan jalostamista elintarvikkeiksi, juomiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi sekä nestemäisiksi biopolttoaineiksi ja biosähköksi. Biomassaan voidaan lukea kaikki eloperäinen aines, kuten puut sekä luonnon- ja maatalouskasvit.

Uusi biotalousstrategia on tarkoitus julkaista kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen alustavat painopisteet julkaistaan maanantaina 31. maaliskuuta. Silloin sidosryhmät voivat myös kommentoida niitä.

”Strategia vauhdittaa biotaloutta osana kilpailukykyä. Se luo töitä ja hyödyntää biotaloutta uusiin ja innovatiivisiin käyttötarkoituksiin”, Roswall lupaa.

Hän puhui Suomen, Ruotsin ja Itävallan maa- ja metsätaloustuottajien juhlatilaisuudessa Brysselissä.

Biotalouden mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä täysin, sanoo ministeri Sari Multala. Kuva: Jaana Kankaanpää

Nykyinen biotalousstrategia on vuodelta 2018, ja alun perin se on laadittu vuonna 2012. Strategian edistymistä tarkasteltiin vuonna 2022.

Tuolloin havaittiin, että biomassan kysyntää pitäisi pystyä hallitsemaan, jotta ympäristötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Lisäksi muutosta tarvittaisiin kulutustottumusten muuttamiseen.

Edellisen komission kaudella biotalous jäi ympäristö- ja ilmastoasioiden varjoon. Roswall korostaa, että biotaloussektori tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia viljelijöille ja metsänomistajille.

”Se voi tuoda investointeja ja innovaatiomahdollisuuksia.”

Roswallin mukaan biotalouden hyödyntämiseen on olemassa sekä osaamista että kysyntää.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) pitää EU:n kilpailukyvyn varmistamista yhtenä biotalousstrategian tärkeimmistä osista.

Alan tuotantoa pitäisi lisätä Euroopassa ja yritykset olisi myös saatava pysymään täällä.

”Biotalouden arvoa pitää kasvattaa tuottamalla korkeamman jalostusasteen tuotteita ja palveluita ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla”, Multala sanoo.

Multala määrittelee biotalouden taloudeksi, joka nojaa uusiutuviin ja biologisiin luonnonvaroihin. Sen tarkoitus on tuottaa ruokaa, energiaa, tuotteita ja palveluita.

”Metsissä kasvava biomassa on elintärkeä resurssimme. Lisäksi maaperä, peltomaa, meret ja makea vesi – toisin sanoen luonto itse – on tärkeä osa biotalouttamme.”

Vuonna 2023 biotalouden arvonlisä oli 29 miljardia euroa ja osuus Suomen talouden arvonlisästä 12 prosenttia, Multala sanoo. Suomen biotalousstrategia vuosille 2022–2035 pyrkii kaksinkertaistamaan sen.

Suomen strategia on herättänyt kansainvälistä huomiota. Myös komissaari Roswall mainitsi sen puheenvuorossaan.

”Ylistän Suomea biotalouden edistämisestä. Haluaisin tietenkin varastaa jotain ideoitanne”, Roswall sanoo.

Muun muassa Metsä Group valmistaa puupohjasta tekstiilikuitua. Kuva: Seppo Samuli

Biotalous tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia, Sari Multala muistuttaa.

”Kestävän biotalouden mahdollisuudet ovat yhtä hyödyntämättä esimerkiksi solumaataloudessa, vähähiilisissä rakennusmateriaaleissa, biopohjaisissa molekyyleissä, kemianteollisuudessa, puupohjaisissa akkumateriaaleissa, tekstiilikuiduissa sekä lääketieteellisessä nanoteknologiassa”, Multala sanoo.

Hänen mukaansa pian tullaan näkemään aivan uusia tapoja hyödyntää bioteknologiaa. Hän kuitenkin toteaa, että biotalouden EU-sääntelyn tulee olla ennustettavaa ja varmaa.