Essayah: Ruokaviennin kasvutoimet seuraavankin hallituksen vastuulla
Suomen kunnianhimoinen tavoite kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä on mahdollista saavuttaa, mutta kohonneet kustannukset ja kasvava sääntely jarruttavat kehitystä.Tilaajalle
Vuonna 2024 avattiin uusia vientimarkkinoita suomalaisille tuotteille, muun muassa Atrian ja HK Foodsin siipikarjanlihalle. Kuva: Johannes TervoMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee hidasteita, jotka pitää poistaa ruokaviennin kaksinkertaistamisen edestä vuoteen 2031 mennessä.
”Tavoite on saavutettavissa päättäväisellä yhteistyöllä, jossa viennin pysyvät tukirakenteet saadaan toimiviksi, yritykset ovat valmiita osaltaan panostamaan elintarvikevientiin, ja vientituotteiden jalostusarvoa pystytään nostamaan”, Essayah listaa.
Yritysten ulkopuoliset tekijät ovat myös muuttujia ruokaviennin yhtälössä.
”Yleinen taloustilanne, epävarmuus maailmalla ja haasteet kauppapolitiikassa toki vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvutoimia myös seuraavalta hallitukselta.”
Maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) käynnistetty ruoka-alan kasvuohjelma tähtää konkreettisin toimenpitein ruoka-alan arvonlisän kasvattamiseen ja elintarvikeviennin edistämiseen.
”Kohonneet kustannukset ja lisääntynyt sääntely ylipäätään kuormittavat elintarviketeollisuutta.”
Tuotekehitys, viennin edistäminen ja esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden vientilupien saaminen vaatii vuosia.
”Kohonneet kustannukset ja lisääntynyt sääntely ylipäätään kuormittavat elintarviketeollisuutta. Tämä voi vaikuttaa yritysten vientivalmiuksiin ja -halukkuuteen”, Essayah sanoo.
Vientituotteiden liian alhainen jalostusarvo on yksi pullonkaula lisäarvon saamisessa.
”Tällä hetkellä viemme raaka-aineita sen sijaan, että jalostaisimme raaka-aineet korkeamman jalostusarvon tuotteiksi kotimaassa ja veisimme niitä.”
Vientipalveluorganisaation keskeneräisyys voi haitata vientiponnisteluja tässä vaiheessa, mutta valmistuttuaan sen arvioidaan tuovan selkeyttä ja parantavan vientipalveluita, ulkomaanverkoston kattavuutta ja hyödynnettävyyttä.
”On tärkeää, että väliaikaisten ohjelmien sijaan luomme pysyviä rakenteita, ja biotalous ruokavienti mukaan luettuna on vahvasti osa Suomen vientikokonaisuutta.”
Uusien elintarvikkeiden vientiä jarruttaa myyntilupaprosessin hitaus.
”Suomessa on kehitetty hyvin lupaavia uuselintarvikkeita, joilla olisi isot vientimahdollisuudet, mutta EU:n hyväksymisprosessi on hitaanlainen.”
”Parhaillaan selvitetään elintarvikeattaseoiden tarvetta ja mahdollisuuksia myös muualla.”
Kehysriihessä hallitus päätti panostaa biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen lisäyksellä elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen 10 miljoonan euron vuosittaisella määrärahalla.
”Ruokaviennin osalta rahoitusta on tässä vaiheessa päätetty käyttää muun muassa yritysyhteistyön vahvistamiseen, TKI-rahoitukseen, osaamisen kehittämiseen ja maakuvaan.”
Essayahin mukaan sillä myös rahoitetaan UM:ssä toimivan bio- ja kiertotalouden teemasuurlähettilään työpariksi ruoka-asiantuntija maa- ja metsätalousministeriöön.
”Kaikkea rahoitusta ei ole vielä sidottu. Pyrimme käyttämään sen mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti”.
MMM on rahoittanut elintarvikeattaseat Kiinaan ja Etelä-Koreaan, jälkimmäisen mandaatissa myös Japani.
”Parhaillaan selvitetään elintarvikeattaseoiden tarvetta ja mahdollisuuksia myös muualla.”
Vuonna 2024 avattiin uusia vientimarkkinoita suomalaisille tuotteille, muun muassa siipikarjanlihalle, äidinmaidonkorvikkeelle ja maltaalle Kiinaan, sian- ja siipikarjanlihalle Vietnamiin, sianlihalle Etelä-Afrikkaan sekä höyhenperäiselle jalostetulle eläinproteiinille Thaimaahan.
- Osaston luetuimmat
