Ruokaviennille haetaan vauhtia uudella mallilla

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan on kirjattu elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kova, koska viennin arvo ei ole merkittävästi kasvanut vuosiin. Nyt hallitus hakee vauhtia vientiin uudella mallilla. Uusi malli on tarpeen, koska Business Finlandin ruokavientiohjelma loppui vuonna 2023.

Viime viikolla hallitus päätti, että vastuu ulkomailla olevista ruokaviennin toiminnoista siirtyy ulkoministeriölle, ja 150 Business Finlandin ulkomailla työskentelevää henkilö siirtyy ulkoministeriön palkkalistoille. Ruokaviennin rahoituksesta vastaa kuitenkin edelleen maa- ja metsätalousministeriö. (MT 10.2.)

Vienninedistämistä tehdään yhdessä kaikkien muiden alojen kanssa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan niukkojen resurssien käyttö on tehokkaampaa, kun ulkomailla yrityksiä voidaan palvella yhden luukun periaatteella. Vaikka Tavio uskoo palvelujen yrityksille paranevan, odottaa hän myös yrityksiltä aktiivista vientistrategioiden luomista.

Yrityksillä on apuna muun muassa elintarviketieteiden maisteri Jukka Vainionpää. Hän aloitti Ruokatieto ry:n ruokaviennin kasvujohtajana vuoden alussa. Kotimassa yrityksiä auttavat myös ely-keskukset sekä Business Finland. ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä muistuttaa, että ruokaviennin kannalta Ruokavirastolla on edelleen keskeinen rooli.

Toivottavasta yhteistyö eri toimijoiden välillä onnistuu ja ne pystyvät vahvistamaan vientiä pitkäjänteisesti. Elintarvikkeiden kauppatase on Suomen kannalta heikko. Elintarviketeollisuusliitto kertoi marraskuussa, että syyskuusta 2023 elokuuhun 2024 viennin arvo oli noin 2,2 miljardia euroa. Samaan aikaan tuonti oli noin 5,8 miljardia euroa.

Vaikka Aasiaan tehdyistä uusista vientisopimuksista on puhuttu paljon, Suomen ruokaviennin tärkein kohdealue on ETL:n mukaan EU, jonne viedään 1,5 miljardin euron edestä elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Suurimmat yksittäiset vientimaat ovat Ruotsi, Viro, Saksa ja Puola.

Maatalouden kannalta ruokavienti on tärkeä osa kannattavuuden parantamista ja vienti turvaa osaltaan myös huoltovarmuutta.