Sari Multala pitää nykyistä lain­säädäntöä ja metsän­omistajien vapaa­ehtoisia toimia riittävinä – ”Luotan siihen, että metsänomistajat haluavat hoitaa metsiään hyvin”

Millaiseksi määrittelet Suomen metsien roolin maapallon ilmaston­muutoksen torjunnassa?

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja muihinkin kansainvälisiin sopimuksiin. Niissä olemme luvanneet vähentää päästöjä ja huolehtia hiilinieluista. Metsät ovat meidän tärkein hiilinielumme. Kaikki ilmastotoimintamme lähtee siis globaalista näkökulmasta. Pidän tärkeänä sitä, että sopimuksista pidetään kiinni.

Luken mukaan metsämme ovat kääntyneet päästölähteeksi. Tuleeko tästä Suomelle kallis lasku?

Nykyinen tilanne ei ole yllättävä. Jo aiemmin on nähty, että metsien ja etenkin maaperän kyky sitoa hiiltä heikkenee. EU-tasolla on päätetty, että se osuus, joka jää maankäyttösektorin hiilensidontatavoitteesta saavuttamatta, siirtyy taakanjakosektorin kuten liikenteen vastuulle. Tästä näkökulmasta olisi tärkeää, että metsien hiilensidontakykyä pystyttäisiin kasvattamaan. Toki samalla on tehtävä päästövähennyksiä niillä sektoreilla, joilla se on kustannustehokkainta.

Vielä on liian aikaista puhua siitä, että Suomi joutuisi maksamaan korvauksia Euroopan unionille, jos päästövähennystavoitteemme eivät toteudu. Korvausten periminen on todella pitkän tien takana, eikä siitä ole EU:ssa mitään virallista päätöstä.

Miten metsien ja metsämaan hiilensidontaa voisi kasvattaa?

Hallituksella on parhaillaan menossa energia- ja ilmastostrategian valmistelu, johon sisältyy toimia metsien hiilensidonnan lisäämiseksi. Nämä toimet ovat maa- ja metsätalousministeriön valmisteltavina.

Metsien kasvua vauhdittavaan toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa metsänhoitosuositusten päivittäminen ja metsien kiertoajan maltillinen pidentäminen.

Metsien hiilensidontaa voidaan vahvistaa myös varmistamalla, ettei harvennushakkuita tehdä liian rajuina eikä liian aikaisin. Metsän uudistumisvauhtia pyritään nopeuttamaan taimikonhoitoa tehostamalla. Maaperäpuolella pyritään esimerkiksi varmistamaan se, ettei metsäisiä turvemaita raivattaisi enää pelloiksi.

Pitäisikö hakkuutähteet jättää Ruotsin tapaan metsään?

Tässäkään asiassa kumpikaan ääripää ei ole paras tapa, vaan keruu kannattaa ratkaista tapauskohtaisesti. Erityisen huolellisesti pitää harkita kantojen nostamista. Hakkuutähteiden korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnon ja vesistöjen säilyminen mahdollisimman muuttumattomina ja samalla mahdollistaa metsän nopea uudistuminen.

Millaisena näet niin sanottujen teknisten hiilinielujen roolin?

Jos halutaan päästä Euroopan unionin vuoden 2040 päästötavoitteeseen, joka on 90 prosentin nettovähennys hiilipäästöihin, hiilidioksidia on pakko ottaa talteen. Talteen otettu hiilidioksidi joko varastoidaan tai sille löydetään hyötykäyttöä. Hiilen talteenotossa on valtava potentiaali. Suomessa on tässäkin asiassa hienoa osaamista. Esimerkiksi päästöttömien synteettisten polttoaineiden tuotannossa voitaisiin hyödyntää talteen otettua bioperäistä hiilidioksidia yhdessä puhtaan sähkön kanssa.

Pitäisikö vähentää puun polttamista energiaksi?

Nykyisessä siirtymävaiheessa bioenergialla on todella tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Nyt on tärkeintä päästä fossiilisista polttoaineista eroon mahdollisimman nopeasti, ja siksi kaikkia siirtymävaiheen bioenergiaratkaisuja tarvitaan.

Huoltovarmuusnäkökulmasta puuenergialla on jatkossakin tärkeä rooli. Puuenergia on merkittävä osa kaukolämpöämme eli kotien pysymistä lämpiminä. Toisaalta sähköistymisen myötä bioenergian rooli pienenee. On kuitenkin huolehdittava siitä, että puuenergian toimitusketju säilyy ja tietyt laitokset säilyvät käyttökuntoisina. Ison mittakaavan biolämpölaitoksissa olisi tärkeää ottaa talteen poltossa vapautuva hiilidioksidi.

Mitä ajattelet Metsä­hallituksen Luontopalvelujen säästösuunnitelmista?

Hallituksen päättämät yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet kohdistuvat kaikkeen valtion toimintaan, ja siksi osa niistä osuu valitettavasti myös Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Olemme linjanneet, että keskitymme Luontopalveluiden toiminnassa erityisesti ydintoimiin eli luonnon monimuotoisuustyöhön ja reitistöistä huolehtimiseen. Siksi säästöjä haetaan rakennusten omistusjärjestelyistä ja kiinteiden rakenteiden ylläpidosta.

Riittävätkö metsäsertifikaatit varmistamaan luontoarvot huomioon ottavan metsänhoidon?

Metsälaki on aina perälauta kaikelle toiminnalle metsässä. Sen lisäksi tarvitaan muitakin toimia, joilla pyritään säilyttämään luontoarvoja. Pidän metsäsertifikaatteja tarpeellisina ja luotettavina. Niitäkin tärkeämpänä näen sen, että metsänomistajalla on ajantasainen tieto oman metsänsä tilanteesta ja voimassa olevista metsänhoitosuosituksista.

Luotan siihen, että metsänomistajat haluavat hoitaa metsiään hyvin, ja siihen sertifikaatit osaltaan ohjaavat.

On ollut hienoa huomata, että jotkin metsäyhtiöt ovat ottaneet käyttöön omia tapojaan palkita metsänomistajia luonnon monimuotoisuustyöstä.

Miten metsänomistajia voisi parhaiten kannustaa arvokkaiden metsäkohteiden suojeluun?

Hallitus jatkaa ja kehittää metsänomistajille tärkeää ja tuttua, vapaaehtoisuuteen perustuvaa Metso-ohjelmaa. Lisäksi yksityiset rahavirrat on saatava paremmin liikkeelle luonnon tilaa parantaviin toimiin, joita voidaan tehdä myös talousmetsissä. Haluan nähdä suomalaista luontoa kunnioittavat ja tavoitteita yhteen sovittavat luonnonarvomarkkinat. Tärkeää on, että metsän- ja maanomistajat voivat hyötyä kestävästä metsänhoidosta ja luonnon tilaa parantavista toimista.

Millä keinoilla puu­rakentamista saataisiin parhaiten edistettyä?

Alan keskeinen haaste on se, että korkeiden kohteiden puurakentamisessa ei ole teollisen mittakaavan edellyttämää markkinaa ja tuotantoa. Tämä nostaa puurakentamisen riskit korkeiksi. Vuoden 2026 alussa rakentamislaissa tulee voimaan rakentamisen vähähiilisyyden sääntely ja rakentamisen raja-arvot. Tämä lisää tarvetta vähähiilisille rakennusmateriaaleille kuten puulle. Kunnat voivat omissa hankkeissaan vaatia tätäkin kunnianhimoisempaa vähähiilisyyttä.

Kunnat ovat avainroolissa puurakentamisen edistämisessä, koska niillä on kaksoisrooli kaavoittajana ja rakennuttajana. Toivottavasti vähähiilisestä rakentamisesta puhutaan kevään kuntavaaleissa. Suoraviivaisinta puurakentamisen edistämistä on kunnan omien rakennushankkeiden, kuten koulujen ja päiväkotien, toteuttaminen puusta.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Viime sunnuntaina kävimme perheen kanssa kävelemässä Sipoonkorven kansallispuistossa ja söimme eväät nuotiopaikalla. Pääsemme kansallispuiston hienoille reiteille lähes suoraan omasta pihasta.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2025.