Entinen kilpapurjehtija, kauppatieteiden maisteri Sari Multala aloitti ympäristöministerinä tammikuun lopussa. Sitä ennen hän toimi Orpon hallituksessa tiede- ja kulttuuriministerinä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Näin hiilinieluja vahvistetaan ja päästöjä leikataan – ympäristöministeri uskoo puuperäisen hiilidioksidin talteenoton yleistyvän
Usko teknisiin hiilinieluihin on kokoomuksessa vahvaa. Silti myös metsien hiilinielua on vahvistettava ennen kaikkea metsänhoidolla.Tilaajalle
Sari Multala pitää maanomistajien omaisuudensuojaa hyvin tärkeänä. Suojelupäätöksiä ei pitäisi tehdä kuulematta ja korvauksetta. Kuva: Jaana KankaanpääUsko teknisiin hiilinieluihin on kokoomuksessa vahvaa. Suomen päästöjä voitaisiin vähentää ottamalla hiilidioksidia talteen piippujen päistä ja varastoimalla sitä maankuoren uumeniin. Toistaiseksi tekniset nielut ovat hankalia toteuttaa ja kalliita.
”Uskon vahvasti, että kun panostamme etenkin puuperäisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön tutkimukseen, tuotekehitykseen ja pilotointiin, niistä saadaan nopeastikin liiketoimintamahdollisuuksia”, tammikuun lopussa aloittanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo.
Päästöoikeuksien kallistuminen pakottaa tehtaat ja muut pistemäiset kuormittajat saamaan ilmastopäästönsä kuriin.
Tietyt teollisuudenalat aiheuttavat yhä suuren osan Suomen fossiilisista päästöistä. Sellaisia ovat muun muassa energia-, metsä-, kaivos-, teräs- ja sementtiteollisuus. Ratkaisuna kaikilla on toimintojen sähköistäminen ja tulevaisuudessa häämöttävä vetytalous.
Hallitus kirittää teollisuutta irtautumaan fossiilisesta energiasta puhtaiden investointien verohyvityksellä. Lisäksi investointeja houkutellaan Suomeen sujuvoittamalla ympäristöluvitusta.
Hallituksen odotetaan julkaisevan tänä keväänä energia- ja ilmastostrategiansa, jossa linjataan askeleet kohti hiilineutraalia Suomea 2035.
”Luonnonvarakeskuksessa on parhaalla tietämyksellä ja tutkimuksella työskenteleviä ihmisiä. Sitä ei kannata mielestäni kyseenalaistaa.”
Metsien hiilinielut ovat puhuttaneet viime aikoina, kun kävi ilmi, että Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomessa metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. Sen sijaan Ruotsissa erilainen laskentatapa luokittelee metsät yhä hiilinieluksi.
Multala luottaa suomalaiseen laskentatapaan ja siihen, että suomalainen metsäntutkimus on maailman huippua.
”Luonnonvarakeskuksessa on parhaalla tietämyksellä ja tutkimuksella työskenteleviä ihmisiä. Sitä ei kannata mielestäni kyseenalaistaa.”
Multala huomauttaa, että Ruotsissakin maankäytön hiilinielu on pienentynyt, joten suunta on sama kuin meillä ja valtaosassa EU-maista. Jäsenvaltiona olemme sitoutuneet vahvistamaan hiilinielujamme ja karsimaan päästöjämme.
Multala uskoo, että hiilinielujen laskenta tarkentuu meillä ja maailmalla sitä mukaa, kun tietoa ja kokemusta kertyy. Siihen suuntaan ohjaa myös EU, jolloin erot maiden välillä kaventuvat.
Tuore ympäristöministeri sanoi tammikuun lopussa ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, ettei hakkuiden lopettaminen Suomessa pelasta maailman ilmastoa. Myöhemmin hän korjasi lausuntoaan X-viestipalvelussa.
”Olen enemmän huolissani siitä, mitä tapahtuu maailmalla. Maailman toiseksi suurin päästäjä (Yhdysvallat) on ilmoittanut irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Silti pidän todella tärkeänä, että me Euroopassa jatkamme päästöjen vähentämistä”, Multala selventää.
Ministeri uskoo, että hiilijalanjäljen pienentämisestä syntyy positiivinen eli luontoa ja ilmastoa parantava hiilikädenjälki. Siihen perustuu myös tulevaisuuden talouskasvu.
”Vuosittaisiin hakkumääriin suoraan kantaa ottaminen poliitikkona on äärimmäisen hankalaa.”
Sopivaan hakkuumäärään Suomessa Multala ei halua ottaa kantaa.
”Vuosittaisiin hakkumääriin suoraan kantaa ottaminen poliitikkona on äärimmäisen hankalaa, koska ne eivät ole meidän käsissämme pelkästään.”
Ensisijaisesti Multala luottaa siihen, että metsänhoidon keinovalikoimasta löytyy konstit hiilinielun kasvattamiseen. Sellaisia voisivat olla kiertoaikojen pidentäminen, lannoitus ja paikoin jatkuva kasvatus.
Pystyyn pitäisi saada kiireesti myös vapaaehtoinen luontoarvo- ja hiilensidontakauppa. Niillä voitaisiin kompensoida myös rakentamisesta johtuvaa metsäkatoa.
Multalan mukaan ympäristöhaittojen hyvittämisestä ja vapaaehtoisista toimista luonnon hyväksi on tehtävä sujuvaa ja helppoa, jotta yritykset ja maanomistajat saadaan mukaan.
Kiinnostusta kyllä on, mutta toistaiseksi luonnonsuojelulain mukainen kompensointi on byrokraattista, eikä se edistä luonnonarvokaupan syntymistä.
Metsien, luonnon ja ilmaston hoidon täytyy olla Multalan mielestä metsänomistajille kannattavaa. Viranomaisten tekemistä luonnonsuojelupäätöksistä puolestaan on maksettava korvaus.
Valtio omalta osaltaan jatkaa vapaaehtoisen luonnonsuojelun rahoittamista Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta. Multalan mielestä niistä ei pidä nipistää rahoitusta.
Samalla valtion on suojeltava omia vanhoja metsiään. Multala pitää määriä merkittävinä, vaikka tiukkojen suojelukriteerien on kritisoitu jättävän tärkeitä alueita suojelun ulkopuolelle.
- Osaston luetuimmat
