Tällaisia metsäasioita EU käsittelee tänä vuonna: Hiiliviljelyä, metsien monitorointia?

Metsien kannalta vuoden 2024 kiinnostavimpia EU-asetuksia olivat epäilemättä ennallistamisasetus ja metsäkatoasetus. Ennallistamisasetus astui voimaan elokuussa, metsäkatoasetus jo vuotta aiemmin kesällä 2023, mutta sen toimeenpanossa riitti vääntöä aivan viime vuoden lopulle saakka.

Tänä vuonna valokeilaan pääsee ainakin metsien monitorointi. Vuoden 2023 marraskuussa esitelty lakialoite pyrkii yhdenmukaistamaan metsien seurantaa, raportointia ja tiedonkeruuta EU-tasolla.

”Edistyminen on ollut aika hidasta, sillä jäsenvaltiot ovat halunneet lisäselvityksiä komissiolta ja ymmärtää paremmin ehdotusta”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Juha Roppola.

”Ensi vuonna käsittely jatkuu jäsenvaltioiden välillä ja pääsee vauhtiin myös Euroopan parlamentissa.”

Ehdotukseen metsien monitoroinnista kuuluu delegoituja säädöksiä, mikä lisää epävarmuutta. Delegoidut säädöksen menevät läpi, ellei EU:n jäsenmaiden määräenemmistö vastusta niitä. Määräenemmistöön tarvitaan vähintään 65 prosenttia jäsenmaista, joissa asuu vähintään 55 prosenttia EU-alueen asukkaista.

Jäsenmaat ovat olleet huolissaan myös siitä, että ehdotuksesta koituu hallinnollista taakkaa ja ylimääräisiä kuluja. Metsien tilan indikaattoreihin, metsäpalstojen sijainnin julkisuuteen ja satelliittidatan käyttöön liittyy vielä paljon epäselvyyksiä. Useat jäsenmaat kertoivat huolistaan jo syyskuussa.

”Keskusteluissa on ollut jonkin verran edistystä, mutta ei voi sanoa, että mikään kokonaisuus olisi valmis. Moni iso kysymys on edelleen auki. Erityisesti kaukokartoituksen luotettavuuden varmistamisesta ja sen roolista tulisi keskustella vielä ensi vuonna”, Roppola sanoo.

Suomessa metsien tilaa seurataan esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnin avulla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Tänä vuonna käsittelyyn tulevat ainakin biotalousstrategian uudistus ja vuoden 2040 ilmastotavoitteet. Ilmastotavoitteisiin saattaa kuulua esimerkiksi maankäyttösektorin hiilinielujen eli lulucf-asetuksen päivittäminen.

Lulucf on lyhenne sanoista land use, land use change and forestry eli maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät. On mahdollista, että seuraavaksi lulucf:ään haluttaisiin lisätä myös maatalous. Siitä on ollut puhetta aiemminkin.

Vuonna 2021 hyväksytyn metsästrategian toistaiseksi vaille huomiota jääneet kohdat saattavat nousta tänä vuonna viimein asialistalle. Toteuttamatta jääneitä suunnitelmia ovat ainakin closer to nature eli luonnonläheinen metsäsertifikaatti sekä kestävän metsätalouden kriteeristö.

Kumpikaan suunnitelma ei ole saanut Suomen metsäsektorilla kovin innostunutta vastaanottoa, sillä käytössä on jo kaksi metsäsertifikaattia ja omat hyvän metsänhoidon käytänteet.

Maaperädirektiivin neuvottelut jatkuvat. Sen tarkoituksena on parantaa EU-alueen maaperän kuntoa. Kuva: Sanna Vornanen

Maaperädirektiivin neuvottelut jatkuvat tänä vuonna. Parlamentti päätti kantansa neuvotteluihin viime vuoden huhtikuussa ja jäsenmaat kesäkuussa.

Direktiivin tavoitteena on, että EU:n kaikki maa-alueet olisivat hyvässä tilassa vuoteen 2050 mennessä. Laki määrittelee, millainen on terve maaperä ja määrää toimia ja seurantaohjeita siihen, miten hyvä tila saavutetaan.

Myös hiiliviljelyn sertifikaatti edennee tämän vuoden aikana. Luvassa voi olla määritelmiä siitä, mitä hiiliviljely metsissä tarkoittaa.

Toistaiseksi hiiliviljelyn suhteen on selvitetty, miten metsitys sopii hiilensidonnan sertifikaattiin. Metsätalouden kelpoisuus hiiliviljelyn tukiin saattaa olla ajankohtaista tänä vuonna.

Lisäksi ekosysteemipalvelu- tai luontoarvomarkkina saattaa edetä tänä vuonna. Sen tarkoituksena olisi edistää arvokkaista luontokohteista maksettavia korvauksia.