Asiantuntijan mielestä EU-komissiolla on väärä lähtökohta metsien seurannassa: ”Ei pidä valvoa eikä määrätä ylhäältä, miten metsiä saa käyttää”
Tietoa Euroopan metsistä on kerätty ja analysoitu jo 30 vuotta. Kokonaan uusi EU-monitorointi toisi turhaa päällekkäisyyttä ja lisäisi kustannuksia.TilaajalleMünchen
Se, miten metsäluonnon monimuotoisuus kehittyy, on Euroopan metsäinstituutin johtaja Bernhard Wolfslehnerin mukaan haasteellisin ja kiistellyin kysymys metsien monitoroinnissa. Kuva: Sanne Katainen”Kun EU:n monitorointiasetusta lähdettiin valmistelemaan, EU-komissio suhtautui hyvin kriittisesti siihen monitorointiin, mitä jo tehtiin. Brysselistä korostettiin, ettei se toimi ja että tarvitaan jotain uutta”, Forest Europe ministerikokouksen keräämän metsätiedon analysoinnista vastaava Euroopan metsäinstituutin johtaja, itävaltalainen Bernhard Wolfslehner sanoo.
Komissio antoi esityksensä metsien seurantaa koskevasta asetuksesta vajaa vuosi sitten. Se törmäsi erityisesti Suomen kaltaisissa metsäisissä maissa kovaan vastustukseen.
Asetuksen taustalla nähtiin tavoite rajoittaa yksipuolisesti talousmetsien käyttöä. Kysymys siitä, kuka lopulta omistaa metsätiedon, aiheutti myös heti ristiriitoja.
Sittemmin kriittisten rintama on laajentunut. Perusongelmat ovat Wolfslehnerin mielestä pysyneet samoina: kuka omistaa metsistä kerätyn tiedon, kenellä on valta tulkita tietoa ja mitä johtopäätöksiä tietojen perusteella voidaan tehdä?
”Monitoroinnin ei pidä olla ylhäältä tulevan keskitetyn valvonnan väline, vaan sen pitää olla väline, jonka pohjalta jäsenmaat ja komissio voivat käydä keskustelua metsiin liittyvistä kriittisistä kysymyksistä”, hän muotoilee.
EU teki monitorointiasetuksen kanssa yhden strategisen virheen.
”Komissio ei voi valvoa ja tulla kertomaan jäsenmaille, mitä virheitä on tehty ja miten tilanne pitää korjata”, Wolfslehner täsmentää.
Forest Europe on analysoinut 44 Euroopan maasta kerättyä metsätietoa 1990-luvun alusta lähtien. Seurannassa käytetyt indikaattorit kertovat, miten kestävää metsätalous kussakin maassa ja kullakin alueella on.
Tiedot analysoidaan viiden vuoden välein. Seuraava raportti, jota Wolfslehner parhaillaan valmistelee, julkaistaan loppuvuodesta 2025.
Hänen mukaansa EU:n asetuksella voidaan täydentää Forest Europen seurantaa tarpeen mukaan, mutta kokonaan uutta järjestelmää uusine indikaattoreineen ei pitäisi lähteä rakentamaan.
”Olen seurannut useita yrityksiä luoda kokonaan uusia indikaattoreita. Niistä 80 prosenttia on ollut täsmälleen samoja kuin mitä me käytämme”, Wolfslehner sanoo.
Haasteellisinta on hänen mukaansa metsäluonnon monimuotoisuuden seuraaminen. Juuri siihen myös EU-asetuksella halutaan pureutua.
”Siihen ei ole mitään yhtä helppoa mallia olemassa. Satelliittipohjaisella seurannalla asiaa ei ratkaista”, Wolfslehner tähdentää.
Forest Europe analysoi vain maakohtaisia tiettyjen indikaattorien pohjalta sille toimitettuja metsätietoja. Vaikka tiedonkeruuta on yhtenäistetty ja indikaattoreita on kehitetty, eroja ja puutteita on silti edelleen. Lähtökohta on kuitenkin se, että Forest Europelle analysoitavaksi syötetyt tiedot kuuluvat kansallisille toimijoille, eikä niistä käy ilmi, kenelle mikäkin metsäala kuuluu.
Bernhard Wolfslehner sanoo olevansa varma siitä, ettei mikään maa vastusta sinänsä metsien tilaa koskevan tiedon keräämistä ja analysoimista. EU teki kuitenkin hänen mielestään monitorointiasetuksen kanssa yhden strategisen virheen.
”Ei pitäydytty monitoroinnissa, vaan siihen kytkettiin keskitettyä metsien käytön hallintaa”, itävaltalainen metsäasiantuntija tähdentää. Juuri siksi asetuksen edistäminen hänen mukaansa tyssäsi viime EU-vaalikaudella ja siirrettiin pian työnsä aloittavalle uudelle komissiolle.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
